Kaikille suomalaisille lienee selvää, että kieltämisen tarve on syntynyt Romaniasta saapuneiden romanien edesottamuksista Suomessa viimeisten vuosien aikana. Olisiko kerjäämisen kieltäminen siis Romanian romanien etnistä syrjintää, koska he muodostavat suurimman osan Suomessa toimivista kerjäläisistä. Ainakin kokoomuksen ajatus keräämisen kieltämisestä on vastatuulessa juuri tästä syystä.
Aihe herättää minussa monenlaisia kysymyksiä.
Ensimmäinen liittyy siihen, että jos kerjäämiskielto on romanien syrjintää, niin ovatko muutkin samantapaiset kiellot syrjintää. Siis esimerkiksi jos suurin osa vaimojaan hakkaavista olisi miehiä, niin onko vaimojen hakkaamisen kieltäminen miesten syrjintää? Tai jos suurin osa prostituoiduista olisi naisia, niin olisiko prostituution kieltäminen naisten syrjintää? Tai vaikkapa niin, että mikäli suurin osa tupakoitsijoista olisi vähän koulutettuja, niin olisiko tupakoinnin kieltäminen vähän koulutettujen syrjintää? Tai jos suurin osa khatin käyttäjistä on itä-afrikkalaisia, niin onko khatin käytön kieltäminen itä-afrikkalaisten syrjintää?
Toinen seikka liittyy ehdotetun lain seurauksiin. Jos kerjääminen kielletään sakkorangaistuksen uhalla, niin miten rutiköyhä romaninainen maksaa sakon? Jos tästä seuraa ongelma, niin voisiko sen ratkaista siten, että sakkorangaistus sovitettaisiin vankilassa? Olisiko tämä tehokasta ja poistaisi kerjäläiset katukuvasta? Vai pitäisikö kerjäläisiä rangaista suoraan vapaustuomiolla? Ja olisiko sen takia järkevää lisätä vankeinhoidon resursseja? Ja parantaisiko se romanien asemaa Euroopassa?
Kolmas seikka liittyy sitten romaninaisten "työnantajiin". Kerjäläiset ovat ilmeisesti osa rikollisenluonteista toimintaa. Tätä tukee esimerkiksi se, että työpaikkojen kahvipöydissä liikkuu paljon juttuja, jotka eivät viittaa äärimmäiseen köyhyyteen. Samoin romanialaisten tekemä rikosaalto (esimerkki) antaa mahdollisesti aiheen epäillä kerjäämisen olevan varsinaisen eli rikollisen toiminnan peitetoimintaa. Eli onko kerjääminen vain alibi, jonka avulla voidaan selittää kiusalliset kysymykset elämään tarvittavista tuloista? Entä onko jossain olemassa todisteita tällaisesta kerjäläisnaisten ja rikollisten romanimiesten yhteydestä?
Mikäli kerjäämisen ja rikollisuuden välillä olisi tällainen yhteys, niin olisiko kerjäämisen kieltäminen perusteltava sen aiheuttamalla rikollisuudella? Siis vähän samaan tapaan kuin sutenööritoiminnan kieltäminen ihmiskaupan estämiseksi.
Vai olisiko kerjääville romaneille tarjottava reilusti työtä? Vai onko niin, etteivät he sittenkään ole työhaluisia, vaan tulevat mukavammin toimeen muilla keinoin?
Tai voisiko Suomi painostaa EU:ta tai Romaniaa parantamaan romanien asemaa kotimaassaan? Vai johtuuko heidän huono tilanteensa heistä itsestään? Tai heidän kulttuuristaan? Mikäli jälkimmäistä, niin voisiko heidät saada muuttamaan kulttuuriaan jollain tavalla?
Vastauksia minulla ei ole. Mutta sellaisia olisi hieno saada. Siis tutkittuun tietoon perustuvia, ei mielipiteitä. Niiden avulla voitaisiin sitten nähdä olisiko kerjäämisen kieltäminen syrjintää, tehokasta, tarpeellista tai ennaltaehkäisevää. Vai yksinkertaisesti hyödytöntä.
Tämän päivän Helsingin Sanomissa näyttää olevan vastaukset useisiin eilen esittämiini kysymyksiin. Hyvä että asioita selvitetään.
VastaaPoista