Tein kummallisen havainnon.
Meille on kerrottu että tämän vuoden maaliskuu oli mittaushistorian lämpimin kuukausi maailmanlaajuisesti. Ja että koko alkuvuosikin on ollut yksi mitatun historian lämpimimmistä. Kerrottiinpa vielä lisäksi, että odotettavissa on ehkä kaikkien aikojen lämpimin vuosi.
Koska asia kiinnostaa ja pelottaakin minua melkoisesti, päätin katsoa mitä tämän kaiken uutisoinnin takana on.
Ensin katselin lämpötiladatoja keräävän GISSin käyriä ja totesin, että monin paikoin ympäri maailmaa on tosiaankin ollut lämmintä. Sitten innostuin vertailemaan GISSin ja Ilmatieteen laitoksen ilmoittamia lukemia alkuvuodesta ja kuinka ollakaan, oli näiden laitosten tilastoissa maaliskuussa sekä Jyväskylässä (3,6 vs. 4,7) että Sodankylässä (1,5 vs. -10,3) noin kymmenen asteen ero! Siis kymmenen asteen ero!?!?
Miten tämä on mahdollista? Onko luvut ilmoitettu jotenkin aivan eri skaaloissa vai mistä on kysymys?
Kun tarkastelin muita kuukausia viimeisen kahden vuoden ajalta löysin lisäksi vain pari pientä poikkeamaa Jyväskylän datasta (toukokuu 2008 ja joulukuu 2009), sekä yhden molemmilta paikkakunnilta puuttuvan luvun GISSin datasta (syyskuu 2009). Tämä vahvistaa että lukusarjojen pitäisi vastata toisiaan; mutta kun ei. Kymmenen asteen ero. Kymmenen astetta jaettuna kolmella (siis tammi-maaliskuun ajalle) tarkoittaa yli kolme astetta. Siis vuoden 2010 tammi-maaliskuu oli sekä Jyväskylässä että Sodankylässä noin kolme astetta lämpimämpi GISSin kuin Ilmatieteen laitoksen mukaan!
Kyseessä on siis mitä ilmeisimmin tutkimusaineiston huolimaton käsittely. Voisi kuvitella (en siis tiedä), että Ilmatieteen laitos toimittaa keräämänsä datan Suomen sääasemilta GISSille sähköisesti. Sen saavuttua GISSille voisi kuvitella tämän tiedosto päätyvän internetiin ja säämalleihin edelleen sähköisesti. Jos asia olisi toteutettu näin, ei virheitä pitäisi juuri syntyä. Voisiko siis olla mahdollista, että tiedon kulku ei olekaan sähköistä, vaan joku naputtelee näitä numeroita manuaallisesti tiedostosta toiseen. Uskomatonta jos niin on!
Jos ilmastotieteen raakadata Suomesta Yhdysvaltoihin toimitettuna on näin huolimattomasti kerättyä/siirrettyä, on vaikea uskoa ettei esimerkiksi yhteiskunnallisilta olosuhteiltaan ja työmoraaliltaan vähemmän vakaista Afrikan, Lähi-Idän tai Etelä-Amerikan maista siirretyssä datassa olisi moninkertaista määrää virheitä.
Mitä tämä kaikki vaikutta ilmaston muuttumisesta tehtyiin päätelmiin? Voiko niihin uskoa? Ei ainakaan sellaisiin, joissa puhutaan asteen kymmenesosien muutoksista koko maapallon laajuisesti. Ei ainakaan asiaa laajemmin selvittämättä.
En tahdo uskoa siihen, että ilmastontuutkijat tahallaan vääristelisivät omaa raakadataansa, vaikka tuloksista tiedottamiseen tällainen aspekti näyttäisikin liittyvän, kuten aiemminkin olen kirjoittanut. Mutta ilman tarkoituksellista vääristelyäkin nyt tekemäni kaltaiset löydökset ovat huonoja niin ilmastonmuutostutkimuksen kuin ylipäätään tieteen kannalta. Kun ilmastotutkijat ovat tarkoituksellisesti hakeutuneet julkisuuteen, voisi heidän kuvitella aivan erityisen tarkasti huolehtivan, ettei havaitsemani kaltaisia sudenkuoppia synny.
Nyt minusta tuntuu lähinnä siltä, että ilmastotutkijat ovat julkisuushakuisuudessaan vain pilaamassa tieteen ja tutkimuksen maineen. Tutkijana se koskee minuakin, ja luo varjon oman ammattini harjoittamiselle sekä epäsuorasti myös omalle maineelleni. Tunnen myös avuttomuutta, koska minulla ei ole mitään keinoa puolustautua sitä vastaan.
Katsoin vielä maaliskuun lämpötilan Turun ja Oulun osalta: myös niissä oli selvä selvä ero IL:n ja GISS:in välillä: -2,5 ja +3,5 sekä -7,5 ja +2,0 astetta. Mikä ihme on tämän virheen voinut aiheuttaa läpi Suomen?
VastaaPoistaVanha suomalainen sanonta "Ei paska punniten parane" toteutuu ilmastokeskustelussa valitettavan hyvin.
VastaaPoistaInformaation ja disinformaation välinen raja on täydellisen kateissa yksittäiseltä kansalaiselta, joka seuraa keskustelua lähinnä median välityksellä. Eivät tutkijat tässä varmaan ole juurikaan sen paremmassa asemassa, sillä todellista faktaa on kovin vähän, arvauksia sitäkin enemmän.
Kyky kyseenalaistaa syntyy ainoastaan siitä, että osaa kysyä ja se puolestaan syntyy vain siten, että sinulla on jotain informaatiota johon kysymyksesi pohjaat. Jos ainoa informaatio on tasoa iltapäivälehden otsikko "lämpimin kesä 100 vuoteen", niin paha siinä on argumentoida.
Ilmastokeskustelussa ainoat faktat ovat mittaustulokset eli toteutuneet lämpötilat, ainakin periaatteessa. Näköjään nekin nyt voi kyseenalaistaa... Ilmastomallien rakenne on minulle täysin tuntematon ja virtauslaskennan perusteistakin on jo iät ja ajat, mutta silti uskaltaisin väittää että nämä mallit ovat vieläkin aikalailla kyseenalaisia.
Kannattaisi ehkä miettiä, ketkä ovat suurimmat hyötyjät tästä vouhkaamisesta ja sen jälkeen miettiä, miksi keskustelua käydään tällä tasolla ja tutkimusta tehdään kuin hölmöläisten tilkkutäkkiä.
GISS on sittemmin poistanut suomalaisten sääasemien lämpötilatiedot maaliskuulta. Siis ei korjannut oikeiksi vaan poistanut kokonaan.
VastaaPoistaNyttemmin GISS on vaihtanut koko säähavaintoaineistonsa. Tällä hetkellä käytössä olevassa tiedostossa tuo maaliskuu 2010 on oikein. Sen sijaan halukkaat voivat ihmetellä Australian mittaustulosten merkillisyyksiä:
VastaaPoistaAustralian ilmasto vaihtelee ennen näkemättömällä tavallai
ja
Ilmastonmuutos ja ilmastotilastojen muokkaus Australiassa