Tekoälyn näkemys Konsta Pylkkäsestä pohdiskelemassa viisauden olemusta
Pohdiskelin työkaverini kanssa jokin aika sitten sitä, milloin pohjoinen jäämeri sulaisi kokonaan. Siitä ei sen enempää tässä, mutta jutustelumme innoittamatta innostuin katsomaan, mitä asiasta on kirjoiteltu tämän vuosituhannen alkupuolella – erityisesti vuosien 2007 ja 2012 jälkeen, koska napajään pinta-alat sulivat silloin aikansa mittaushistorioiden pienimmiksi.
Vuonna 2013 eli noin 13 vuotta sitten Metsäalan ammattilehti kertoi silloisten huippututkijoiden näkemyksistä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta arktiseen jääpeitteeseen. Jutun mukaan "nykyisellä sulamistahdilla Pohjoisen jäämeren syyskuu saattaa olla täysin jäätön jo vuonna 2015. Cambridgen yliopiston valtamerifysiikan professori Peter Wadhamsin mukaan on todennäköistä, että Pohjoinen jäämeri on sulana kuusi kuukautta vuodesta noin 20 vuoden kuluttua."
Kuten hyvin tiedämme, vuonna 2012 mitattu jäämeren minimipinta-ala on edelleen pienin tähän asti mitattu. Eikä pohjoisnapa ollut silloin läheskään vapaa jäästä. Wadhamsin sanojen mukaiseen jääpeitteen "todennäköiseen" sulamiseen – peräti kuuden kuukauden ajaksi vuodessa – on sentään vielä seitsemän vuotta aikaa, joten siitä en sano tässä mitään.
* * *
Toinen löytämäni juttu – vuodelta 2008 – oli kotimaisen Ylen käsialaa. Siinä tanskalainen tutkija Rasmus Tonboe Tanskan ilmatieteen laitokselta arvioi, että jäätön kesä tulisi pohjoisnavalle jo kymmenen vuoden kuluttua eli vuonna 2018. Eipä osunut ennuste kohdalleen, vaan jään pinta-ala oli silloisena kesänä selvästi suurempi (syyskuun minimissään noin 12 prosenttia) kuin haastatteluvuonna.
Samassa jutussa haastateltu erikoistutkija Jari Haapala Merentutkimuslaitokselta oli varovaisempi ja arveli, että Jäämeri olisi kesäisin täysin jäätön ehkä vuosien 2030 - 2050 välillä. Mielestäni tuo aikahaarukka on kyllä aika pitkä ulottuessaan reilusti yli Haapalan eläkkeelle jäämisen todennäköisen ajankohdan.
Mielenkiintoinen oli myös Turun sanomien juttu vuodelta 2008. Siinä Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja arveli, että Pohjoinen jäämeri olisi keskikesällä kokonaan avoin jo 2030-luvulla. Jännitettävää riittää siten vielä 13 tai 14 vuotta riippuen siitä, että lasketaanko vuosi 2040 edellisen vuosikymmenen viimeiseksi vai uuden vuosikymmen ensimmäiseksi vuodeksi.
Ilta-Sanomien vuoden 2012 juttu puolestaan kertoi, ympäristöjärjestö Greenpeacen arvioineen, että "pohjoisnavan sulamisessa on tapahtunut käännekohta. Aiempaa ohuempi jää ja entistä korkeammat lämpötilat nopeuttavat sulamista joka kesä."
* * *
Ensimmäinen Konstan viisauden laji on kaukoviisaus, jota hänellä itsellään oli hyvin paljon. "Tätä lajia on harvalle suotu, mutta siinäkin on kaksi pahaa vikaa: Asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla."
Toinen on "teoreetinen viisaus, jota on sanomalehissä ja vaikka missä. Siinä asia kuvitellaan yksipiippuiseksi haulikoksi, jossa on lukko epäkunnossa ja panos voi tulla ampujan silmille…"
Käytännön viisaus on taas sitä, kun "vanha kalttopääkettu juosta hipsuttelee rämeellä ja astuu omiin jälkiinsä. Mutta polulla voi olla ketunrauta…"
Neljäntenä tulee sitten "kaikista paras ja imelin viisauven laji" eli "jälkiviisaus, sillä alalla saahaan eniten aikaan. Siinä on tapaus mennyttä aikakautta, mutta se kuvitellaan esiintulevaksi ja sakilla setvitään, miten olisi parasta käyttäytyä. Tässä lajissa ihminen on viisaimmillaan… Jälkiviisaan silmä on somassa paikassa, se kahtoo taaksepäin…"
* * *
Myönnän toki, että olen tässä kirjoituksessa hyödyntänyt tuota viimeksi mainittua Pylkkäsen viisautta. Puolustukseni tahdon kuitenkin sanoa, että tässä esittelemäni varovaiset ajatukset eivät ole liiemmin muuttuneet vuoden 2010 kirjoituksestani, jolloin ensimmäistä kertaa käsittelin ilmastonmuutosta tässä blogissa.
Savolaisittain sanottuna otan pohjoisen merijään sulamisen mahdollisuuden sillä mielellä, että "suattaapi olla, vaan suattaapi olla olemattakin". Se tarkoittaa – tieteellisemmin sanottuna – sitä, että hypoteesin totuusarvo selviää vain johtamalla siitä falsifioitavia eli vääräksi osoitettavissa olevia ennusteita ja koettelemalla niiden pitävyyttä empiiristen kokeiden tai muun tieteellisen havainnoinnin keinoin.
Aikansa vouhotetaan; milloin lämpenee, milloin kylmenee, milloin uhkaa jääkausi, milloin käristyskupoli, milloin meriveden nousu ja maailmanloppu ja välilllä todetaan kuten vuonna 1978: "Ilmastotutkijoiden konsensuksen mukaan katastrofia ei tule ainakaan 1900-luvulla, mutta saattaa olla, että ilmasto lämpenee, viilenee tai pysyy ennallaan. - New York Times 18.2.1978
VastaaPoistaTämä taitaa olla ainoa, joka on osunut kohdalleen.
Juu, suuren maailman suuri lehti osaa kyllä olla oikeassa kaikilla mahdollisilla tavoilla.
PoistaMutta tuohonkin saattaisi sanoa, että suattaapi olla sattumattakin. On myös mahdollista, että koko käsite "ilmasto" himmenee ja hajoaa historian hämäriin samalla tavalla kuin esimerkiksi yleiskäsitteet "jumalallinen ilmoitus", "eetteri", tai "keltainen vaara".
En usko etteikä jokaisena aikana jokin maailmanlopun ennustus omaisi vahvaa roolia ajan "viisaimpien" ajattelussa. Aikalaisjärjen laadut, lohkot ja luokat, ovat Konstan kontruoimina paljon ikuisempia kuin kulloisetkin auktorisoidun "tieteen" pähkäilyt.
Myös tieteellinen totuus on kuin runollinen napajäätikkö kellumassa pääkopan laella.
Useimpien ennusteiden motiivina taitaa olla ennemmin varoittelu, ihmisten herättely.
VastaaPoistaKasvihuoneilmiö fysikaalisena ilmiö on tietenkin tosi.
Minä ainakin aion ajaa polttomoottori-autolla niin kauan kun ihmiset lentelevät tuossa määrin huvikseen ympäri maailmaa.
Itseäni on ärsyttänyt koko ilmastonmuutoksesta vouhkaaminen. Samaan aikaan täytyy kuitenkin myöntää, ettei minulla oikeastaan ole riittävää tietopohjaa ilmastonmuutoksen arvioimiseen. Tästä syystä olen yrittänyt väkisin perehtyä aiheeseen hieman tarkemmin. Matka on vielä pitkä, mutta muutamia havaintoja olen jo tehnyt.
PoistaEnsinnäkin on olemassa myös järkevää ja asiallista ilmastotutkimusta. Toiseksi ilmastokeskustelun julkisuuskuvaa hallitsevat tällä hetkellä pitkälti äärijärjestöt, kuten Elokapina, klikkiotsikoihin nojaava journalismi sekä katastrofeja ennustavat tutkijat.
Osa tutkijoista tuo kyllä hyvin esille ilmastomallinnuksen epävarmuuksia ja siihen liittyviä haasteita, mutta nämä näkemykset eivät tunnu saavan juurikaan näkyvyyttä julkisuudessa.
Enempää en vielä uskalla aiheesta kirjoittaa, mutta ehkä palaan tähänkin foorumikeskusteluun, kun olen saanut kartutettua tietämystäni lisää.
Ano 10.03. Asia on minun nähdäkseni juuri noin kuin kirjoitat. Tutkijana olen ollut hämmästynyt siitä, että moni asia ilmastotutkimuksessa on vaikuttanut... hmm... kysymyksiä herättävältä. Näistä olen kirjannut havaintoja esimerkiksi näihin merkintöihin: https://professorinajatuksia.blogspot.com/2014/10/todisteet-viittaavat-tieteelliseen.html ja https://professorinajatuksia.blogspot.com/2015/12/ilmaston-mittaamista-vai.html
PoistaUutisten luonne lienee sellainen: Kaikki viisauden lajit.
VastaaPoistaOn tietysti epäviisasta sanoa nyt näin, kun kuukautta aiemmin sanottiin noin.
Totuudella ei ole sijaa uutisoinnissa.
Itse en jaksa nettiuutisia juurikaan lukea. Uusi käytäntö on tämä selainten mainostyrkky. Perusasia jää mainosryöpyn alle. Ja mikä viheliäisintä, joka päivälle on draamauutinen: Sanna Marin sitä ja Sanna Marin tätä.
Ihmisen vaikutukset ilmastoon ovat "kusiaisen valtuuvet", sanoi Huovinen aikoinaan!
VastaaPoistaSään ennustamisesta on sanottu:"Ennuste oli kyllä oikein, säät vain ronklasivat."
VastaaPoistaEdelleen ihmetyttää tuo pohjoisen jäämeren jääpeitteen "mittushistoria", joka alkaa ilmastosäikähtäneitten materiaaleissa aina vuodesta 1979.
VastaaPoistaMiksi ei vaikkapa vuodesta 1974?
Menisikö dramaattiset merijään pinta-ala käppyrät vähemmän dramaattisiksi?
https://realclimate.science/wp-content/uploads/2013/11/ipcc1995arcticice.jpg
Samaa jäänsulamispelottelua jo 100 vuotta sitten.
VastaaPoistahttps://news.google.com/newspapers?id=mx0bAAAAIBAJ&sjid=zEkEAAAAIBAJ&pg=5854%2C2365724
Ihmiselämän ja ihmisyyden absoluuttisten maamerkkien katoaminen tajunnastamme, ja niin sanotun "tiedon" muuttuminen kaikin tavoin relativistiseksi -- koemme "totena" asettaa yliyeleistävät yleiskäsitteemme vertaistasoilleen ja sen jälkeen jäämme tuijottamaan kaikkein dramaattisinta käsitettä ja teemme siitä "tietoa" hallitsevan jumalan -- noituu ymmärryksemme niin ettemme enää hallitse oikeaa, todellisuudentajuista suhteuttamista.
VastaaPoistaEmme esimerkiksi ymmärrä miten suunnattoman nuorta kaikki fysikaalinen tietomme maailmastamme on. Se on vasta muutaman kiihkeän vuosisadan tuottamaa ja todellakin enemmän "dramaattisia" sisältöjä kuin todellisuuden- ja suhteellisuudentajua tuottanutta järkeä. Ehkä niin sanottu "tiedelehdistö" dramaattisine uutuusuutisointeinen havainnollistaa mistä "tieteen" puhuttelevuudessa on vielä kyse.
Oikeaa suhteellisuudentajua olisi kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, että autot ovat vasta sata vuotta vanha keksintö, mutta nyt niitä huristelee maailman teillä pari miljardia kappaletta. Tyhjäkäyvä auto saastuttaa tappavaksi kaksisataa litraa ilmaa viidessä sekunnissa. Siitä kannattaisi olla huolissaan.
Ilmastonmuutoksesta ei ole reaalista huolta maailmassa jossa on käynnistymässä ihmissuvun toistaiseksi massiivisimmaksi kasvava kansainvaellus kehittymättömästä maailmasta valmiit kulutusmahdollisuudet omaavaan Eurooppaan. Se tulee romauttamaan yhteiskunnat paljon paljon paljon ennen kuin ilmasto ehtii muuttua.
Yhteiskuntien romahdus ei ole vain sosiaalinen, taloudellinen, terveydellinen, koulutuksellinen ja kriminaalipoliittinen -- se on jotain, jota emme toistaiseksi ollenkaan ymmärrä -- "kulttuurit" ovat kovia kognitiivisia tosiasioita, ja yritys sulattaa yhteen liian eriperusteisia kulttuureita tuhoaa kaikki absoluuttisen kehityksen mukanaan tuomat tajunnallis-tiedolliset emergenssit ja taannuttaa koko yhteisön järjettömän taikauskon tilaan, jossa kukaan ei enää opi eikä hallitse mitään "tiedollista".
Ja tuo kaikki on ihan tarkoituksella tehtyä.
PoistaKaihan merijään ja maalla olevien jäätiköiden kuuluu välillä pienentyäkin jollei ole alkanut uusi jääkausi. Paljon puhutaan Alppien jäätiköistä mutta niitä voi pitää lähinnä kuriositeettina. Ei Keski-Euroopan leveysasteilla kuulu olla jäätiköitä edes vuoristossa tai edes lumipeitettä talvella alempana.
VastaaPoistaSadat ilmastokatastrofeilla pelottelijat ovat päässeet hyville tienesteille, joilla on rakennettu 400-500 neliön taloja näköalapaikoille. Ja työmatkoilla ihailijattaret myöntävät suopeuttaan luxus-hotelleissa.
VastaaPoistaSuurin osa omistaa samankokoiset aivot kun kultakala. Ja nuo on kaikki jotka luulee että ilmastomuutos on totta, sitähän se ei ole. Yli puolenvuosisadan eläneenä voin sanoa ihan suoraan että nykyään ilmastonmuutoksena pidetään säävaihteluita, ja se on täysi tosi. Oikeata tutkimusta ei kestä ilmastomuutos sillä sillä ei totuuden kanssa ole mitään tekoa, samanlailla totta kun väite että mieskin synnyttää.
VastaaPoistaEn nyt puutu varsinaiseen aiheeseen, vaikka se onkin mielenkiintoinen.
VastaaPoistaMutta minä kun luulen että elämme nyt 2030 lukua ja jo yli puolenvälin.
2010 luku 2001 - 2010.
2020 luku 2011 - 2020.
2030 luku 2021 - .....
Vai mitä olette mieltä ?
Tähän on taas hyvä lisätä linkki Patrick Mooren esitelmään, jonka on kääntänyt aikoinaan suomeksi filosofian tohtori Boris Winterhalter:
VastaaPoistahttps://ossitiihonen.com/2023/10/26/pitaisiko-meidan-juhlia-hiilidioksidia/
Jamppa vaan
Jos pitää totta kirjoittaa ilmastohulluille niin miljardeja vuosia sittä maapallon ilmakehässä oli a lähes 20% enemmän kun nykyään ja eläimistö ja kasvisto kukoisti enemmän kun koskaan. Joten on helvetti hirveä aine tuo . Ilman tuota, maapallolla ei eläisi yhtään mikään, ei edes torakka. Ko aine on maapallolle jopa tärkeämpi kuin happi. Ja joka vatipää ilmastohullu haluaisi että maapallolla ei olisi ollenkaan hiilidiksidi. Olette kaikki aö 25 omaavia jotka uskotte ilmastomuutokseen.
VastaaPoista