Virkavalta on kuitenkin vahvistanut, että sillä on ollut kyseisenä päivänä tehtävä Vuosaaressa siksi, että vanhempi nainen oli kertonut lasten tehneen hänelle kiusaa. Ja samassa jutussa vuosaarelainen nainen kertoi havainneensa häiritsevästi käyttäytyviä nuoria kotikaupunginosassaan myös aiemmin, mutta ei ole ilmoittanut asiasta poliisille.
Koska olen jossain määrin utelias tai ainakin kiinnostunut yhteiskuntamme muutoksesta, päätin hakea hakusanalla "Vuosaari" lisätietoa sosiaalisesta mediasta. Eikä siinä tullutkaan vesiperää, vaan nimimerkkiä käyttävän henkilön tililtä löytyi valokuva, jossa näkyy hänen mukaansa kiusaavia tyttöjä.
Siinä näyttäisi olevan iholtaan tummia ja vaaleita tyttöjä, mutta huiveja ei näy. Valitettavasti kuva on sen verran kaukaa otettu, ettei tätä tarkempi analyysi onnistu, mutta ehkäpä tyttöjen vanhemmat tai tuttavat osaavat tunnistaa omansa kuvasta.
Nähtäväksi joka tapauksessa jää, kertooko poliisi jossain vaiheessa enemmän näistä aikuisia kiusaavista neitokaisista. Enkä todellakaan kaipaa heidän nimiään, vaan jotain sellaista, josta ihmiset voisivat päätellä, onko heidän käytöksensä seurausta epäonnistumisesta suomalaisessa lasten kasvatuksessa, maahanmuuttopolitiikassa vai jossain aivan muussa. Ja tarjoaisi sitä kautta Suomen kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa asiaan esimerkiksi tulevien vaalien kautta.
Päivän aiempi merkintä:
Sukupuoli-identiteetti on tunneasia, joka vaikuttaa tulevaisuuden suomalaisuuteen
Sukupuoli-identiteetti on tunneasia, joka vaikuttaa tulevaisuuden suomalaisuuteen
Mitenkähän ym. tytöt mahtaisivat pärjätä tässä testissä?
VastaaPoistaYle tänään
Moni opiskelija pärjää huonosti kriittisen ajattelun testeissä – Suomessa on iso työ edessä, sanoo professori
Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot ovat tutkineet alempaa korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden kriittisen ajattelun taitoja Suomessa. Lähes 60 prosentilla taidot ovat korkeintaan tyydyttävät.
https://yle.fi/a/74-20190867
Artikkelista poimitua
- Monella suomalaisella korkeakouluopiskelijalla on vajavaiset kriittisen ajattelun taidot.
- Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot ovat tutkineet kriittistä ajattelua yhdessä yhdysvaltalaisen kumppanin kanssa.
- Suomalaisilla opiskelijoilla on keskimäärin yhdysvaltalaisia paremmat kriittisen ajattelun taidot opintojen alkuvaiheessa. Alemman korkeakoulututkinnon loppuvaiheessa merkittäviä eroja ei enää ole.
- Itä-Suomen yliopiston professorin mukaan Suomessa pitää kiinnittää huomiota kriittisen ajattelun taitojen opetteluun.
Kun opetus on ideologista, ei kriittistä ajattelua opita.
Poistahttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000011595890.html
VastaaPoistaTuossa jutussa ilmenee pari oleellista asiaa, jotka kertovat aikojen, tapojen ja etnisen koostumuksen muutoksesta.
Suomessa ainakin hieman vanhemmat ihmiset elävät vielä maailmassa, jossa he kokevat olevansa sellaisessa asemassa että voivat läksyttää "nuoria".
He eivät selkeästi käsitä, että nämä eivät ole "meidän nuoria", vaan juuretonta, vihaista massaa ja miten ulkomaalaiset vihaavat heitä, tai sitä mitä puuttumisesta/kommentoinnista usein seuraa kuten jutun tapauksessa. Esim. Amerikassa moni on päässyt hengestään vastaavissa keisseissä.
Tällä alueella ei ole mitään eroa oman maan nuorison eikä maahantunkijanuorison kesken. Kertoo paljon maamme omasta nuorisosta ja noiden tyhmyydestä kun alkavat omimaan saman käytöksen kun islamilaiset kersat.
VastaaPoistaKaipa se on heijastus suomalaisten huonosta itsetunnosta, joka on mm. Mahdollistanut alamais-asenteen ruotsalaisia kohtaan jo vuosisatoja. Kaikki muualta tullut on aina hienompaa ja parempaa, vaikka kyseessä olisi 60 äo-kehitysmaalaisuus
PoistaOn tämä huolestuttavaa ettei oman maan arvoja puolusteta, vaan nöyrrytään eu:n ja tulijoiden edessä!
VastaaPoistaSitä tässä on saanut ihmetellä jo neljännesvuosisadan, eikä edes niin läheisen naapurimaan kuin Ruotsin esimerkki ole herättänyt toimimaan toisin.
VastaaPoista"Täällä on ihan turvallista, kunhan muistaa ettei mene ulos pimeän tulon jälkeen."
VastaaPoistaJoskus 1960-luvun alkupuolella, kansakoulun 2-3.-luokkalaisena kevättalvella ollessani matkalla koulusta kotiin, peltoaukeaa ylittäessäni kimppuuni hyökkäsi puolenkymmentä (taatusti suomalaista) pari vuotta vanhempaa tyttöä lumipalloilla heitellen ja yrittäen riistää koulureppuni. Taistelin vastaan, ja sitten tytöt juoksivat karkuun. Tuo sopii esimerkiksi siitä, että ilmeisesti kautta aikojen Suomessakin tyttömielisyys on ollut samanlaista kuin ähly/n-sanamielisyys kautta maailman: Hyökätään joukolla heikomman kimppuun. Se on "henkisen valovuoden" päässä siitä, miten esimerkiksi vanhoissa lännenelokuvissa taistellaan "mies miestä vastaan".
VastaaPoista