Historiallinen hetki Suomen vihreässä siirtymässä

Eilinen sähkön hintapiikki oli eräänlainen kylmä suihku pörssihintaisen sähkösopimuksen tehneille ihmisille ja yrityksille. Kovin suuri yllätys sen ei kuitenkaan olisi pitänyt olla, koska - asiantuntijanäkemyksen mukaan - eilinen "tilanne on aivan tehtyjen poliittisten päätösten ja linjausten mukainen. Sähköntuotannon muutos oli väistämätön, mutta se nopeus ja ehdottomuus millä toimittiin, johti vallitsevaan tilanteeseen". 

Tällä hän viitannee sekä ripeään fossiilisen energian tuotantolaitosten sulkemiseen ja aiemmin erityisesti poliittisen vasemmiston toimintaan ydinvoiman rakentamisen estämiseksi että niiden tilalle rakennetun tuulivoiman tuotannon suureen vaihteluun. Lisäksi myös turpeen energiakäytön alasajolla ja Venäjän kauppasaarrolla lienee omat osuutensa. 

Tämä kaikki aiheuttaa kovaa poliittista painetta. Tärkein kommentti kuultiin eilen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäseltä, joka linjasi, että Suomeen tarvitaan lisää säästä riippumatonta perusvoimaa ja säätövoimaa, koska sähköjärjestelmämme on nykyisin liian haavoittuvainen. 

Tämä viitannee siihen, että hallitus pyrkii käynnistämään mahdollisimman nopeasti uusia energiahankkeita. On kuitenkin selvää, ettei niitä synny taikaiskusta, vaan uusien voimaloiden rakentaminen vie aikansa. 

Tässä mielessä oli mielenkiintoista, että Kemijoki Oy peruutti eilen aikeensa rakentaa Kemijokeen vielä yhden voimalaitoksen. Tämä Sierilän vesivoimala on ollut suunnitteilla jo pitkään ja ympäristöjärjestöt ovat vastustaneet sen rakentamista tiukasti - ja kiittäneet päätöksestä. Yhtiön mukaan hanke olisi taloudellisesti kannattamaton.

Nähtäväksi kuitenkin jää, pitääkö yhtiön päätös, sillä ainakin Kokoomuksesta kuultiin välittömästi päätöksen jälkeen vaatimus rakentaa voimala. Asiaan kantaa ottaneen Heikki Vestmanin (kok)  mukaan "Sierilän vesivoimala on käytännössä ainoa lähivuosina toteutettavissa oleva voimalaitoshanke, joka parantaa sähkön toimitusvarmuutta ja kohtuullistaa hintapiikkejä. Se pitää toteuttaa, vaikka valtio-omistajan väliintulon kautta."

Nähtäväksi siis jää, käyttääkö hallitus määräysvaltaansa valtionyhtiössä ja käskee sen rakentamaan kannattamattoman voimalaitoksen yleisen hyvän nimissä eli tasatakseen sähkön hintapiikkejä. Ja jos käyttää, niin synnyttääkö se uuden ympäristösodan Suomessa? 

Entä kuinka mahdolliseen maan hallituksen mahtikäskyyn suhtautuvat yhtiön yksityiset vähemmistöosakkaat? Niillä tuskin on suurta halukkuutta rahoittaa tappiolliseksi arvioitua hanketta. 

Tässä mielessä jää nähtäväksi myös se, minkälaisen reaktion erityisesti ympäristöjärjestöissä - ja yleisemminkin poliittisessa vihervasemmistossa - saavat aikaan mahdolliset pumppuvoimahankkeet. Sellaisillahan on tyypillisesti vähäinen teho, joten voimaloita pitäisi siksi rakentaa paljon, minkä takia niillä on helppo nähdä merkittäviä ympäristövaikutuksia. 

Kävi miten kävi, kaiken kaikkiaan eilinen sähkön hintapiikki jäänee historian lehdille yhtenä merkittävänä käännekohtana Suomen vihreässä siirtymässä. Haasteita lisää sähkönkäytön nopea lisääntyminen esimerkiksi autoliikenteen, asuntojen lämmityksen ja teollisten prosessien siirtyessä pois fossiilisista polttoaineista. Sekä tietenkin Suomen arvaamaton talvi, joka tuottaa varmuudella nyt käynnissä olevan kaltaisia äärimmäisen kylmiä pakkasjaksoja myös tulevaisuudessa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kylmäävän kylmää
Vihreän politiikan uhri(t)
Ei ole helppoa olla vihreä ja älyllisesti rehellinen