perjantai 5. heinäkuuta 2019

Kestävyyden alalajit ovat aina ristiriidassa

Ympäristöteema on viime vuosina ollut asemassa, jossa se ei ole ollut sitten 1980-luvun metsätuhojen. Toisin kuin silloin, nyt debatin keskellä ovat sekä biodiversiteetti- että ilmastonmuutoskysymykset.

Tämän debatin problematiikkaa kuvaa hyvin Energiateollisuus ry:n johtajan Jari Kostaman mielipidekirjoitus, jossa hän totesi vesivoiman päästöttömyyden ja ylivoimaisen edullisuuden tuulivoiman tarvitsemana säätövoimana. Ja ilmaisi näin näkemyksensä siitä, ettei edes pieniä vesivoimalaitoksia pitäisi sulkea vaelluskalojen kulkureittien helpottamiseksi kuten vapaa-ajan kala-aktiivi Jasper Pääkkösen ajatuksia valaissut toimittaja Heli Saavalainen kirjoitti kolumnissaan.

Kysymys vesivoimasta ja vaelluskaloista yhdistettynä vapaa-ajan kalastajien tarpeisiin tuo erinomaisesti esiin ympäristökysymyksiin liittyvän problematiikan. Tosiasia kuitenkin on, että taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys ovat aina ristiriidassa keskenään. Lisäksi ainakin ekologisen kestävyyden kannalta on huomattava, että hiilinielu- ja monimuotoisuuskysymysten ratkaiseminen molempien kannalta optimaalisesti on mahdotonta, kuten Kostama osoitti omassa kirjoituksessaan.

Siksi tämä vesivoimakeskustelu on myös malliesimerkki siitä, että fanaattisuus yhden kestävyyden alalajin puolesta ei tuota mitään hyvää, vaan ratkaisut ovat aina kompromisseja eri kestävyyden lajien osalta. Ja sellaisena ne eivät ole täysin ratkaistavissa pelkän tiedon avulla, vaan vaativat poliittisluonteisen näkemyksen siitä asiantilasta, jossa kaikki kestävyyden lajit on ratkaistu edes kelvollisella tavalla.

Sama koskee kaikkea muutakin luonnonvarojen käyttöä. Siksi nyt käynnissä olevan vesivoimadebatin voisi toivoa auttamaan meitä suomalaisia ratkaisemaan paljon koskien käyttöä suuremmat luonnonvarakysymyksemme metsien käytöstä kaivosteollisuuteen ja nykyajan kansainvaelluksiin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ympäristöjalanjäljestäni
Eurooppa on suuren kysymyksen edessä
Tutkijoiden biotalousjulkilausumasta

6 kommenttia:

  1. Yle tänään:

    "Sanna Ukkola: Mitään ei saa enää sanoa -hokema ärsyttää monia, mutta siinä piilee myös totuuden siemen"

    https://yle.fi/uutiset/3-10859964

    Artikkelista poimittua:

    Kontrolli ei tule valtiolta vaan meiltä – toisilta ihmisiltä, jotka tarkkailevat nuhteettomuutta ja “oikeita ajatuksia”.

    Kun meitä rangaistaan vääristä ajatuksista tai sanoista, opimme aika pian tukahduttamaan ne. Opimme puhumaan ja käyttäytymään vallitsevan sosiaalisen normin mukaisesti.

    Opimme kommentoimaan omalla nimellämme vain turvallisia aiheita, joista tiedämme, että ne eivät johda valtavaan palauteryöppyyn tai vihakirjoitusten tulvaan.
    Herkät aiheet jäävät huutelijoille, joita ilmiö vain vahvistaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna Ukkola on nykyisin ihan oleellisesti parempi toimittaja kuin uransa alkutaipaleella. Ehkäpä avioliitto Matias Turkkilan kanssa on avartanut hänen näkemyksiään.

      Poista
  2. Vantaanjoen osalta - johon linkkaamassasi jutussa keskityttiin - voisi minusta rakentamiskulttuuri hyvin joustaa luonnon eli taimenten ja lohien tieltä. Nythän Tikkurilassakin puretaan vanhaa patoa.

    Olen seurannut runsasvetisinä syksyinä omassa kotipurossamme 70-80 senttisten taimennaaraiden ja pienempien koirasten menoa ja jos voimme saada tällaista luonnon monimuotoisuutta ja ennallistamista aikaan, eivät muutamat kivet ja muuratut tiilet veden esteenä merkitse mitään.

    Isossa mittakaavassa kysymys on luonnollisesti monimutkaisempi. Jostakin energiaa on saatava turvallisesti ja kustannustehokkaasti. Uskoisin, että tähän löytyvät ratkaisut, ellei niitä poliittisesti estellä. Olisihan Suomi jo nyt luultavasti ydinvoimatuotannon osaaja- ja viejämaa, jos kehitystä ei olisi jarrutettu niin voimakkaasti aiempina vuosikymmeninä. Sanon tämän siitäkin huolimatta, että ydinvoima ei ole riskitöntä, mutta on se silti ehkä varteenotettavimpia vaihtoehtoja tällä hetkellä kokonaisuuden kannalta, toki muita energiantuotannon muotoja unohtamatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Järjen käyttö on tietenkin sallittu ja jopa suotavaa myös kalakantojen hoitamisen yhteydessä.

      Poista
  3. Miten olisi pienet ydinvoimalat. Nyt uraaniakin saa omasta takaa. Ei ole keltään pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki vaihtoehdot on tutkittava, myös pienet ydinvoimalat. "Lopullinen ratkaisu" lienee kuitenkin jossain muualla tekniikan kehittyessä tutkimuksen kautta.

      Poista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.