Ylen mukaan hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam on kertonut, että mikäli maailman 26 rikkainta "maksaisivat vain 0,5 prosenttia enemmän ylimääräisestä veroa omaisuudestaan, se tarkoittaisi käytännössä sitä, että muun muassa kaikki koulua käymättömät 262 miljoonaa lasta voisivat kouluttautua ja lisäksi se mahdollistaisi elämää suojelevan terveydenhuollon noin 3,3 miljoonalle ihmiselle."
Ehkäpä näin kävisikin teoriassa. Mutta sallittakoon pari epäilyksen sanaa
Ensinnäkin epäilen, ettei tarjolla olevaa apua saataisi perille niihin yhteiskuntiin, joiden perusrakenteet ovat sekaisin. Eihän ebola-rokotteitakaan saada perille kaikille Kongossa niitä tarvitseville, vaikka maassa onnistuttiin juuri järjestämään vaalit. Miten sitten vaikkapa sotaa käyvässä Jemenissä tai takapajuisessa Afganistanissa?
Toiseksi arvelen, ettei Oxfamin laskelmissa ole huomioitu verovarojen käyttöön liittyviä sivukuluja. Tiedättehän: byrokratian kasvua ja korruptiota sekä myös kilpailevia rahojen käyttötarpeita.
Kolmanneksi pidän mahdollisena sitäkin, etteivät kaikki maailman vanhemmat anna lastensa kouluttautua, vaikka siihen olisi mahdollisuuskin. Ongelma koskee erityisesti tyttöjä vanhoillisen patriarkaalisissa yhteisöissä.
Lisäksi arvelen, että moinen veronkorotus saattaisi johtaa entistä aktiivisempaan veronkiertoon ja sijoitusomaisuuksien arvojen laskuun, jolloin korotusten tuotto jäisi alhaisemmaksi kuin järjestön laskelmiinsa käyttämä tulo. Tai sitten se johtaisi yksinkertaisesti taloudellisen aktiivisuuden alenemiseen, joka niin ikään laskisi verotuottoa.
Sen sijaan en epäile, etteikö rikkaimpien ihmisten verojen kasvattaminen saisi suosiota niiden parissa, joita se ei koske. Onhan ehdotus pölhöpopulismia puhtaimmillaan.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ollako sosialisti vai ei, kas siinäpä vasta kysymys!
Verotuksesta ja sen oikeutuksesta
Sumea varainhankintamenetelmä maksimoi maailmanparannusmenot
Numeerisen raha-arvonmuodostuksen karikatyyri: Roope-Ankka omistaa 99 prosenttia Ankkalinnasta, mutta vaikka sen omaisuudella on sen omien korvien välissä hurja arvo, kukaan ei -- eivät edes kaikki ankkalinnalaiset yhteensä -- tosipaikan tullen pystyisi tuosta omaisuudesta tarjoamaan kuin korkeintaan sen 1 prosenttia.
VastaaPoistaNumeerinen raha-arvonmuodostus on kyllä ihan todellisuudessakin ratkaisevasti tyhjän päällä. Niin sanotulla "rahalla" on normaalisti noteerattu odotusarvonsa, mutta eipä taida enää tässä todellisessakaan globaalisti ryntäilevien odotusarvojen maailmassa odotuksille olla paljoa tuota yhtä prosenttia suurempaa todellisuusvastetta.
Ihmisen historiassa "rahalla" on ollut monia muotoja, joista saa havainnollisen luettelon esimerkiksi Spenglerin "Länsimaisen perikadon" alkukielisestä laitoksesta. Pitkä tarina lyhyesti: ihminen on eräänlainen harakka, joka on aina ollut kiinnostunut kiiltävistä esineistä, vaskesta, kullasta ja kaikenlaisista helyistä. Omaisuudet olivat pitkään aarrearkun muotoisia. Vasta eurooppalaisella uudella ajalla rahasta tuli mittayksikkö mittayksiköiden maailmaan -- arvo laajasti kattavaan arvokoordinaatistoon -- mutta kaikista "kartesiolaisen rationaalisuuden" muodoista talousajattelu oli ainoa joka jäi keskiaikaiselle ptolemaiolaiselle kannalle.
Talousajattelussa "realiteetit" asetetaan edelleen talousmaailman keskipisteestä, niin sanotusta "taloudellisesta toimijasta" käsin. Toimijan tilinpidollinen nollapiste määrää mikä on plussaa mikä miinusta, mikä syytä mikä seurausta. Mitään "tieteellisyydelle" ominaista objektivaatiota ei talousajattelussa voi syntyä, ja itse asiassa "talous" onkin vain uusi uskonto, jossa "raha" toimii pohjimmiltaan uskonnollislaatuisen kaikkivoipaisuuskuvitelman korvikkeena, ja usko aineellisen tarpeentyydytyksen loputtomuuteen on nykyversio iankaikkisuudesta.
Niin ettei meidän ehkä kannata kauhean paljon panna painoa näille teoreettisille kaavailuille omaisuusarvojen siirtelystä kohteesta toiseen. Eivät ne oikeasti ole olemassa edes siellä missä niitä noteerataan.
Kun tuo Roope Ankka tuli mainituksi, niin tässä yhteydessä kannattaa lukea se juttu "Kun taivaalta satoi rahaa". Eihän se mitään todista, mutta havainnollistaa miten tuossa rahanjaossa tulisi käymään. Jotenkin se raha on niille 26 ihmiselle kertynyt ja tuskinpa se taito jolla he ovat sen saaneet kertymään tuon jaon seurauksena minnekään katoaisi.
PoistaHyödyllisempää ja kiinnostavampaa olisi tutkia miten huo 26 sen rahan ovat keränneet ja miten he sitä käyttävät. Siis aivan oikeasti eikä vain kuvitellusti. Sitä sitten voisi verrata sihen, miten valtio kerää rahaa ja miten se ne rahat käyttää. Tämä sen takia, että tällaisen yksityisen ihmisen kannalta merkittäviä ovat sellaiset asiat kuin, saanko minä töitä, paljonko saan palkkaa, paljonko maksan veroja, mitä palveluja saan ja millä hinnalla. Onko siellä toisella puolella olevan toimijan nimi Valtio vai Firma, ei ole mitenkään ratkaisevaa.
IMHO ajatuksen perimmäinen virhe on tämä: Isot omaisuudet eivät oikeasti ole additiivisia. Jos minä omistan yksiön Helsingin kantakaupungissa, niin se arvo voi olla vaikka 200 000. Jos omistan tuhat yksiötä, niiden arvo ei ole ainakaan 200 000 000, sillä jos panisin ne kaikki myyntiin, romahduttaisin yksiöiden hinnat.
VastaaPoistaNämä hyväntekeväisyysjärjestöt ovat aina tekemässä hyvää toisten rahoilla, koska ne ovat kyvyttömiä omatoimiseen tulonhankintaan ja elävät kerjuutuloilla.
VastaaPoistaMikäli Oxfam tai mikä tahansa organisaaatio jakaisi maailman kaiken varallisuuden maailman kaikkien ihmisten kesken tasan juuri NYT -
VastaaPoistaolisi illalla taas rikkaita ja köyhiä ihmisiä.
Demarit näyttävät kilpailevan viherkommunistien kanssa idioottimaisuudessa:
VastaaPoista"SDP:n vaalivoitto toisi jopa useiden kymmenien tuhansien kulut tavalliselle kansalaiselle!",
https://mvlehti.net/2019/01/21/sdpn-vaalivoitto-toisi-jopa-useiden-kymmenien-tuhansien-kulut-tavalliselle-kansalaiselle/
Kalergi-suunnitelma