Afganistanista, Irakista ja Somaliasta tuli turvallisia maita

Helsingin Sanomat uutisoi, että maahanmuuttovirasto on ottanut uuden linjan turvapaikkahakemusten käsittelyssä. Sen mukaan Somalia, Irak ja Afganistan ovat niin turvallisia maita, että sinne voi palauttaa Suomesta perusteetta turvapaikkaa hakeneet. Lisäksi ulkomaalaislaista on uutisen mukaan poistunut oleskeluluvan saamisen kolmas kriteeri eli humanitaarinen suojelu, joka ei ole perustunut kansainvälisiin pakolaissopimuksiin tai EU:n linjauksiin.

Käytännössä irakilaiset, somalit tai afgaanit voivat jatkossa saada turvapaikan ainoastaan, mikäli heillä on yksilöllinen tarve sellaiseen. Toisin sanoen Suomeen pääsee nyt ainoastaan, mikäli pakenee henkilökohtaista hätää. Tämä vastaa muiden pohjoismaiden linjaa.

Kysymys tietenkin kuuluu, mikä päätöksen vaikutus on loppupeleissä? Sen näyttää tietenkin vasta aika, mutta maahanmuuttoviraston maaliskuun tilastoista voi nähdä, että afgaaneille myönnettiin 50 turvapaikkaan, 17 toissijaiseen suojeluun, 0 humanitaariseen suojeluun ja 42 muuhun syyhyn perustuvaa oleskelulupaa. Irakilaisille vastaavat lukemat olivat 410, 213, 27 ja 13 ja somaleille 190, 3, 17 ja 1.

HS:n uutista on vaikea tulkita. Sen mukaan turvapaikan myöntämiselle on kolme kriteeriä, kun niitä on maahanmuuttoviraston tilastoissa neljä. Jos uutista kuitenkin tulkitaan sanamuodosta "näistä kolmesta maasta tulevilla pitää nyt siis oleskeluluvan saadakseen olla yksilöllinen syy, jonka vuoksi voisi joutua kotimaassaan vainon kohteeksi" siten, että turvapaikan lisäksi tänne tulijoiksi hyväksyttäisiin myös toissijaisen suojelutarpeen perusteella nyt otettavat.

Näin siksi, että toissijainen suojelu myönnetään niille, joilla voi olla kotimaassaan edessä kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus, muu epäinhimillinen kohtelu tai aseellisen selkkauksen yhteydessä tapahtuvasta mielivaltaisesta väkivallasta johtuva vakava ja henkilökohtainen vaara. Tätä tulkintaa tukee myös se, ettei muutos HS:n uutisen mukaan vaikuta syyrialaisten asemaan, vaikka maaliskuussa heistä sai oleskeluluvan toissijaisen suojelutarpeen perusteella 50 henkilöä. Varsinaisen turvapaikan sai 96 syyrialaista.

Näin tulkiten maahanmuuttoviraston uusi linjaus olisi edelle kirjaamieni lukujen perusteella karsinut maaliskuussa 109 maahan saaneen afgaanista 42 tulijaa eli noin 38 prosenttia. 663 maahan oleskeluluvan saaneesta irakilaisesta olisi vaille oleskelulupaa jäänyt 40 eli kuusi prosenttia ja 211 somalista 18 eli noin kahdeksan prosenttia.

Edelle kirjoittamani luvut osoittavat, ettei maahanmuuttoviraston linjaus suinkaan johda minkäänlaiseen maahanmuuttopolitiikan vallankumoukseen. Sillä voi kuitenkin olla edellä laskeskeltua vaikutusta suurempi merkitys siinä tapauksessa, että tieto Suomen kiristyneestä humanitaarisesta maahanmuuttopolitiikasta löytää tiensä afgaanien, irakilaisten ja somaleiden lähtöpaikoille ja saa nämä suuntaamaan toivioretkensä jonnekin muualle.

Jään siis mielenkiinnolla odottamaan mitä tuleman pitää. Samalla panen tyytyväisenä merkille, että vaikka uusi linjaus onkin eittämättä vain pieni askel suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa, on sen suunta kuitenkin mitä todennäköisimmin mieleen lähes kaikille suomalaisille.

JK kello 7.20. Lehteä eteenpäin luettuani törmäsin uutiseen, jonka mukaan pakolaiset työllistyvät hyvin Yhdysvalloissa. Kehotan maahanmuuttovirastoa käyttämään samanlaisia menetelmiä myös Suomessa. Uskon kyllä, että  on olemassa palkkataso, jolla tulijoille löytyy töitä meiltäkin. Ja heiltä vastaavasti työhaluja, ellei kahdeksan kuukauden kuluttua maahan saapumisesta ole tarjolla muutakaan tulonlähdettä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
96% suomalaisista haluaa rajoittaa EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa
Lepsu maahanmuuttopolitiikka tuhosi Perussuomalaisten kannatuksen
Suomen tuleva maahanmuuttopolitiikka