Perussuomalaiset julkaisi oman julkisten menojen säästölistansa ensi vaalikaudelle. Sen mukaan puolue pienentäisi pysyviä julkisia menoja kahdeksalla miljardilla ja lisäksi yhden miljardin verotoimia.
Leikkauslistalle on löytynyt sekä järkeviä että vähemmän järkeviä säästökohteita. Ensin mainittuihin lukeutuvat valtion hallintoenojen supistaminen, kehitysavun lopettaminen, maahanmuuton kulujen vähentäminen ja Yleisradion budjetin pienentäminen.
Toisessa päässä ovat sitten ilmeisen epäonnistuneet säästökohteet. Niihin lasken veronkiristykset, maksussa olevien eläkkeiden leikkaamisen sekä maa- ja metsätaloudelle keskeistä tieteellistä tietoa tuottavan Luonnonvarakeskuksen lopettamisen. Tosin jälkimmäisen tehtävät voitaisiin siirtää joko yliopistojen ja/tai Suomen ympäristökeskuksen vastuulle, jolloin menosäästöt rajoittuisivat käytännössä vain Luken hallintokuluihin.
* * *
Oleellista tässä asiassa on, että äänestäjillä on nyt tieto siitä, mistä Perussuomalaiset leikkaisi julkisia menoja, mikäli se saisi päättää asiasta yksinään. Käytännössä näin ei kuitenkaan ole, vaan lopullinen lista päätetään ensi hallituskauden budjettineuvotteluissa, joissa sovitetaan yhteen tulevien puolueiden tavoitteita – toivon mukaan siihen kuitenkin sisältyvät kaikki edellä järkeviksi listaamani säästökohteet ja valtion menojen kokonaissummaa leikataan suunnilleen Perussuomalaisten esittämällä määrällä.
Siksi Perussuomalaisten listaa ja aiemmin julkaistua Kokoomuksen listaa on mielenkiintoista verrata. Yhteistä niille ovat esimerkiksi valtion hallintomenojen supistaminen, eläkemenoista säästäminen, kehitysavun leikkaaminen ja Yleisradion kulujen vähentäminen. Toisin sanoen ainakin nämä tulisivat toteutumaan jossain muodossa, mikäli ensi vaalikaudelle saataisiin porvarihallitus.
* * *
Nähtäväksi jää, millaisen listan maamme muut puolueet kyhäävät kokoon. Tai vaihtoehtoisesti, aikovatko ne – tai osa niistä – jättää valtion menot ennalleen toivoen tapahtuvaksi ihmettä, joka estäisi Suomea joutumasta Kreikan tavoin EU:n komission holhottavaksi.
Tosiasia kuitenkin on, ettei ihmeitä ole oikeasti olemassa. Ja siksi jokaista puoluetta, joka ei ennen ensi kevään vaaleja kerro miten se supistaisi julkisia menoja, on pidettävä yltiöpopulistisena liikkeenä, jonka hallitukseen pääseminen olisi varsinainen karhunpalvelus Suomelle ja sen tulevaisuudelle.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Todisteet ja toivomus
Vasemmisto osoitti, miksei sitä kannata päästää valtaan
Tytti Tuppurainen teki älyllisen epärehellisyyden Suomen ennätyksen
Eiköhän sikaeläkkeistä voisi leikata, mutta ei tonnin eläkkeistä. Pienistä eläkkeistä leikkaaminen johtaisi laajempaan sosiaaliturvan käyttöön, tulos plus miinus nolla.
VastaaPoistaVerojen kiristys? Mielestäni ne on jo kiristetty.
Eläkkeisiin tullaan koskemaan, luultavasti ainakin indeksikorotusten jäädyttämisellä, mutta vasta vaalien jälkeen.
PoistaPerussuomalaisethan asetti eläkeleikkurin rajaksi 2000, ei tonnia. Sitä pienempiin eläkkeisiin ei kosketa. Muuten lista oli aika mielenkiintoinen ja siihen on varmaankin opposition hieman vaikea vastata.
PoistaKateus tuppaa viemään kalatkin vedestä!
PoistaNuo yli kahden tonni eläkeläiset ovat maksaneet työuransa aikana suuria eläkemaksuja ja nyt sitten tulee elinikäinen valtiontalouden sopeutuskuuri maksu heille!
Melko reilua eikö?
Purran puolue junaili Orpon kanssa tänne 35 000 puurosta tykkäämätöntä läpsyä a 5 md per vuosi kuluilla, kumulatiivisesti laskettuna syy Suomen kehnoon tilaan. Nyt pissataan eläkeläisten taskuu ja kunnolla ei mitään moraalia!
1980-luvulla eläkemaksut olivat vielä melko pieniä, noin 5-10 % palkkasummasta. 1990-luvulla maksuja alettiin nostaa ja työntekijätkin alkoivat maksaa omaa osuuttaan. 2000- ja 2010-luvuilla maksut nousivat edelleen, ja nykyään eläkejärjestelmään menee jo noin neljännes palkkasummasta. Käytännössä siis nuoremmat sukupolvet maksavat eläkkeistä enemmän kuin aiemmat sukupolvet. Lisäksi kannattaa huomata, että Perussuomalaisten esittämä eläkeindeksien leikkaus olisi nykyesityksen mukaan voimassa vain seuraavan vaalikauden ajan (2028-2031) ja koskisi vain yli 2 000 euron eläkkeitä, eli kyse ei olisi pysyvästä leikkauksesta.
PoistaPitää ottaa huomioon se, että suurimman osan eläkkeestä maksaa työnantaja. Ja nuorempien on turha itkeä; heidän sosiaaiturvastaan on kyllä huolehdittu niin, että sellaisesta vanhempi polvi ei ole osannut edes uneksia, esim. eläkettä äitiyslomista, työttömyydestä ja jotkut jopa armeijasta. Paljon on vielä pientä eläkettä saavia, jotka olivat lähteneet hyvin nuorina työelämään, mutta eläkekertymä alkaa vasta 23:sta ikävuodesta lähtien. Marinin hallitus teki sitten vielä sellaisen tempun, että kolme vuotta asumista Suomessa riittää takuueläkkeen saamiseen, vaikka ei olisi päivääkään työtä tehnyt. Nyt kaikki mummot ja papat k-maista tänne, Suomi on rikas maa!
PoistaKaikessa on vain edettävä...
Poistahttps://www.youtube.com/watch?v=AaW9TNFVceI&list=RDnvdBysLfY0c&index=19
Ano 11:51
PoistaIndeksi leikkaus tulee vaikuttamaan kaikkiin tuleviin korotuksiin! Eli se on elinikäinen heikennys kaikille yli 2000 eläkettä saavia!
Ja huomioi, että nuorisolle jää isot eläkerahastot, jotka mahdollistavat eläkemaksujen laskemisen.
Leikkaukset kohdistuu eläkkeisiin jotka ylittää 2000 euroa kuukaudessa, ja kyllä helvetti noilta pitääkin nostaa veroja!
VastaaPoistaEläkkeiden leikkaus pitää hoitaa suurten eläkkeiden verotusta kiristämällä, silloin leikkaus kyetään kohdistamaan maksukykyisille. Ei leikkauksia alle 4000€n eläkkeisiin.
PoistaMääräaikainen vero olisikin reilumpi, kuin indeksi leikkaus.
PoistaKukaan ei tarvitse enempää kun 2000 euroa kuukaudessa eläkkeellä. Jos ei riitä niin menkööt hautaan.
PoistaOnko kansanedustajien palkkiohin tulossa leikkauksia tai edes jäädytyksiä? Mites nuo turhat hallintoneuvosten kokoukset? Taksimatkojen karsiminen? Loputkin sopetumisrahaa nostaneet olisi jo aikoja sitten pitänyt siirtää Kelan toimeentulotuelle.
VastaaPoistaEntistä raskaammin askelin laahustan vaaliuurnalle. Taas kerranko suomalaisen on valittava se vähiten huono vaihtoehto?
Kosmeettista on ylen rahotuksen leikkaaminen, ensinnäkin sen rahan mikä yleltä leikataan, yle tahkoaa veronmaksajien rahoja päivässä enemmän mitä leikkaus on. Ylen rahoitus pitäisi lopettaa kokonaan verorahoitteisena ja muuttaa mainos rahoitteiseksi. Vielä parempi olisi lopettaa kokonaan tuo omaa maataan vihaava paskalaitos.
VastaaPoistaJos "talous" olisi oikea tiedonala tiedonalojen joukossa, olisimme kaikki yksimielisiä siitä, mitä "talouden tervehdyttäminen" tarkoittaa ja tarvitsee.
VastaaPoistaMutta talousajattelu ei ole tiedollista, vaan pikemminkin uskonnollis-tunnustuksellista. "Rahassa" elää pohjimmiltaan uskonnollislaatuinen kaikkivoipaisuuskuvitelma. Silti taloustapahtumisen mallintaminen on tun nustuksellista uskoa siihen, että tietyillä tilitoimilla on tietty tileiltä reaalimaailmaan laajentuva vaikutus.
Ei ole. Kuten yleensäkin historiassa, myös talousteoissa on se ominaisuus, että hyvillä teoilla saattaa olla pahoja vaikutuksia -- ja pahoilla hyviä. Tapahtuu joka päivä. Ei kannata runnata vallankumouksia. Varovainen eteneminen on aina viisainta.
Talousteokratia operoi merkityslaajennuksilla. Vaikka visuaalisen mieltämisen mukainen malli pelkistää taloustoimen kahden "vapaan" toimijan sopimaksi "kumpaakin hyödyttäväksi" kaupaksi, ajattelun legitimaatio seuraa siitä että malli on olemuksellisesti (de facto "moraalisesti") laajeneva. Tapauskohtaiset hinnanmuodostukset muuttuvat yleisiksi, kysyntä ja tarjonta institutionalisoituvat tuotannoksi ja kaupaksi. Koska ajattelun laajeneminen on tietoisuudesta katoava ja alitajunnassa vahvistuva prosessi, pian ei ole vain niin, etää kaikella on hintansa, vaan niin, että kaikella täytyy olla hintansa -- koska se, joka hinnan maksaa, on oikeutettu ottamaan sen mistä on hinnan maksanut.
Realismia on ymmärtää, että kuten lait ovat niinkuin ne luetaan, samoin rahat ovat niinkuin ne lasketaan.
Itse toivoisin Suomeen oikeistolaista hallitusta, joka uskaltaisi tehdä kerralla kunnolliset ja rakenteelliset säästöpäätökset. Mieluummin kerta rytinä kuin ainainen kitinä.
VastaaPoistaSen sijaan, että julkista taloutta yritetään tasapainottaa vuodesta toiseen pienillä, epäselvillä ja jatkuvilla juustohöyläleikkauksilla, tehtäisiin kerralla laaja uudistus, jossa käytäisiin tuet ja julkiset menot kokonaisuutena läpi. Tavoitteena olisi karsia tehottomuutta, päällekkäisiä tukimuotoja ja menoja, joille ei löydy riittäviä perusteita.
Samalla perustettaisiin erillinen hätävararahasto, jota voitaisiin rahoittaa esimerkiksi Sitrasta saatavilla tuotoilla tai muilla kertaluonteisilla rahoituslähteillä. Rahaston tarkoituksena olisi auttaa niitä ihmisiä, jotka joutuvat tehtyjen leikkausten seurauksena aidosti kohtuuttomaan tilanteeseen. Tukea ei jaettaisi automaattisesti kaikille, vaan sitä kohdennettaisiin todelliseen tarpeeseen selkeiden kriteerien perusteella.
Tässä mallissa olisi mielestäni yksi olennainen etu: ensin uudistettaisiin järjestelmää kokonaisuutena, minkä jälkeen nähtäisiin, missä kohdin muutokset aiheuttavat kohtuuttomia seurauksia. Näihin ongelmiin voitaisiin puuttua nopeasti ja täsmällisesti, sen sijaan että koko järjestelmää paikattaisiin jatkuvasti uusilla poikkeuksilla ja pienillä lisäleikkauksilla.
Tärkeää olisi myös arvioida uudistusten todelliset vaikutukset esimerkiksi työllisyyteen, toimeentuloon ja julkisiin menoihin. Jos jokin ratkaisu osoittautuu käytännössä toimimattomaksi tai aiheuttaa kohtuuttomia seurauksia, sitä korjattaisiin saadun tiedon perusteella.
Ajatuksena olisi siis tehdä isot ja välttämättömät päätökset kerralla, mutta jättää järjestelmään hallittu mahdollisuus korjata pahimmat virheet. Ei jatkuvaa poukkoilua eikä loputonta juustohöyläämistä, vaan selkeä suunta, ennakoitavat pelisäännöt ja tarvittaessa kohdennettu apu niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat.
Tämä on hyvä ehdotus. Itsekin haluaisin, että kääritään hiat ja rytkäistään isot rakennemuutokset kerralla. Jatkuva pikkuviilailu sieltä ja täältä ei vain toimi.
PoistaLisäisin vielä tekoälyn tähän yhtälöön. Näyttää siltä, että tekoäly tulee viemään monelta paperin pyörittäjältä työpaikan. Ei siis kannattaa kouluttaa niin paljon tulevia byrokraatteja, jos on kerran pakko keventää rakenteita.
Jokin yli hallituskausien ulottuva sitoutuminen rakenteiden supistamiseen samalla, kun tekoälyn käyttöä lisätään, voisi olla hyvä. Tämän lisäämisen kanssa etenisin varovasti. Kertarytinällä voisi olla mielenkiintoisia seurauksia, siksi hidas eteneminen olisi paikallaan.
Kun sitten pitäisi käyttää sitä tutkittua tietoa väliinputoajien hyödyksi, taitaa tulla ongelma. Lakeja valmistellaan nykyisinkin asiantuntijoita kuullen ja heidät lopulta sivuuttaen. Poliitikoilla on erilaisia lempiprojekteja ja -visioita. Osalla ideologiset kakkulat ovat kasvaneet ihoon kiinni ja kaikki tieto suodattuu ideologian läpi.
Uskottava uhka EU:n tai IMF:n taholta voisi olla paikallaan. Muuten voi käydä niin, että ollaan tekevinään uudistuksia, vaikka sama hankalien päätösten teon välttely vain jatkuu.
"Talous" ei varsinaisesti "ala" mistään eikä "lopu" mihinkään. Se on itsekantava ketju, jossa jokaisen omistukset ja tulot ovat jonkun toisen velkoja ja menoja. On "inhimillistä" (hahaha) kaivata "lopullisia ratkaisuja". Niitä ei vain reaalimaailmassa ole. Talousteokratian -- talousmagian, numeerisen näennäiseksaktin "järjen" (järjettömyyden, hahaha) -- ehdoilla feeniks syntyy vain aina uudelleen.
PoistaJoo. On hienoa kun säästöpäätöksiä on tekemässä ihmisiä, joilla ei ole ollut ikinä 10´000 € tilillään. Pihalla kuin lumiukko talvella.
PoistaJa VM virkamiehet on valittu perhe,- ja puoluetaustalla. Yksi ajeli taannoin vappuna Helsingin keskustassa 130 kmh, romuttaen muutaman auton.
Ruumiita ei tullut !
Kun poliisi pisti miehen pakettiin, hän huusi jotakuinkin että " Jumalan nimessä, ette saa koskea minuun "
Ei ollut alkoholia tai huumeita veressä ilmoitti poliisi. Eli täydessä työ kunnossa.
Eräs PS kansanedustaja oli radiossa rahasta puhumassa, mies ei tuntunut tietävän montako nollaa on miljoonassa.
Oivallinen uudistus olisi poistaa yleishyödyllisyyden kategoria.
VastaaPoistaKyllähän SDP tulee vannomaan siihen valtavan talouskasvun nimeen, joka aiheutuu siitä, kun SDP alkaa johtamaan Suomea. Kun lisäksi otetaan tekoäly, niin a vot, sano ryssä kun vitun näki, niin johan Suomi on pelastettu. Olen varma, että näin SDP uskottelee Suomen kansalle omaa listaansa. Tietenkin iso työ on peruuttaa kaikki nykyisen hallituksen tekemät päätökset, mikä olisikin aika johdonmukaista, koska SDP on vastustanut 95% nykyisen hallituksen päätöksistä. On hauskaa seurata esittääkö SDP kovinkaan yksityiskohtaista 8-10 miljardin säästölistaa, vaan luottaako sellaiseen, mikä on vaan toiveajattelua. Perussuomalaisten lista oli ainakin rehellinen ja aika suurelta osin hyväksyttävissä.
VastaaPoistaSDP hoitaa homman veronkorotuksin, itse asiassa ne rahat on jo käytetty.
PoistaLiberaalipuolueella oli ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja hyvä lista, josta saa ottaa vinkkejä.
Jos ihminen menee työpaikkahaaastatteluun Luonnonvarakeskukseen, niin tässä kolme pointtia;
1) shortsit
2) sandaalit
3) ja ponnari
työpaikka on sinun.
Työeläkkeiden indeksikorotuksia on leikattu tai jäädytetty moneen kertaan. Mitä tarkoittaa demarien ”maksussa olevia eläkkeitä ei leikata”? Onko siinä mukana myös vuosien 2028-2031 indeksikorotukset, joita ei ole edes laskettu? Vai leikataanko niistä?
VastaaPoistaYle tänään
VastaaPoistaSitova velkajarrutavoite seuraavalle vaalikaudelle päätetään tammikuussa
Katso tästä
Artikkelista poimittua
Ensi vaalikauden sitova tavoite velkajarrutavoitteesta on tarkoitus päivittää tammikuun loppuun mennessä. Asiasta on päättänyt parlamentaarinen velkajarrutyöryhmä.
Työryhmä suunnitteli alun perin päivittävänsä tavoitteen joulukuussa. Velkajarrutyöryhmän puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen kertoi perjantaina tiedotustilaisuudessa eduskunnassa, että tuohon aikatauluun ei ehditä.
– Saamme EU-komissiolta vaadittavan viiteuran vasta joulukuun puolivälin tienoissa. Valtiovarainministeriön talviennuste tulee vasta joulukuun puolivälissä, Valkonen perusteli.
Työryhmä ei siten ehtisi käsitellä ja ja laatia huolellisesti tavoitettaan ja siihen liittyvää perusteluraporttiaan ennen tammikuuta, Valkonen sanoi.
Parlamentaarinen velkajarrutyöryhmä asetti helmikuussa seuraavalle hallitukselle alustavan tavoitteen vahvistaa julkista taloutta noin 8–11 miljardilla eurolla ensi vaalikauden loppuun mennessä.
Tuohan aika ovelaa, että vasta tammikuussa. Nyt kerkeää tehdä vielä katumusharjoituksia, lähinnä kai SDP, joka alkaa vaalikeskusteluissa antamaan käsitystä, että ei tulekaan mukaan velkajarruun.
Poista