Haaskansyöjät – kuten korpit – ovat eläimiä, jotka hyödyntävät syystä tai toisesta valmiiksi saatavilla olevaa ruokaa. Siis esimerkiksi petojen saaliiksi joutuneiden eläinten jäännöksiä sen jälkeen kun itse saalistaja on poistunut paikalta.
Tästä seuraa, että haaskaeläimet ovat enemmän tai vähemmän riippuvaisia epätasaisesti jakautuneista ja ennalta-arvaamattomasti vastaan tulevista raadoista. Korpit ovat kuitenkin tunnetusti älykkäitä eläimiä, joten tutkijat ovat yleisesti ajatelleet, että ne löytävät ruokansa seurailemalla petoeläimiä suoraan niiden saaliille.
Matthias-Claudio Loretton ja hänen kumppaneidensa Yellowstonen kansallispuistossa tekemässä tutkimuksessa huomattiin kuitenkin, ettei asia ole näin. Tutkijat seurasivat 69 korpin, 20 suden ja 11 puuman liikkeitä Yellowstone’n kansallispuistossa ja huomasivat, etteivät linnut juuri koskaan seurailleet petoja pitkiä matkoja.
Sen sijaan korpit muistivat, miltä paikoilta ne olivat aiemmin löytäneet susien saaliiden jäänteitä ja palailivat parhaille apajille jopa 155 kilometrin etäisyydeltä. Toisin sanoen tutkijoiden havainnot osoittivat korppien spatiaalisen muistin ja suunnistuskyvyn olevan niiden ravinnonhankinnassa huomattavasti aiemmin oletettua tärkeämpiä.
Samoin se osoitti, ettei näille suurille ja tunnetusti älykkäille varislinnuille tuota vaikeuksia ymmärtää ruokaa löytyvän todennäköisimmin – ja helpoimmin – sieltä, mistä sitä on löytynyt usein aiemminkin. Näin tutkimus vahvisti käsitystämme korppien korkeista henkisistä kyvyistä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Luonnonsuojelu ja eliöiden sopeutuminen
Saalistajista ja niiden vaikutuksesta
Susi jo syntyessään - vai onko sittenkään?
Onko lehmäkin älykäs kun se muistaa, että ruoho kasvaa maassa, ei esim. puissa tai järvessä?
VastaaPoistaNiukkojen resurssien maailmassa, evolutiivinen valintapaine suosii korkeampaa älykkyyttä.
VastaaPoistaIhminsenhän täytyy varislintujen tapaan myös olla viisas, kun se varislintujen tapaan on mieltynyt kiiltäviin kolikoihin ja muihin esineisiin, joita nokassaan kantelee pesäpaikkoihinsa. Erikseen ovat vielä kaikkein viisaimpien, kuten Trumpin, kullatut vessanpöntöt, joiden jo pelkkä ajatteleminen saa tavankansalaisen masentumaan ja tyytymään osaansa jätteiden syöjänä ja tykinruokana.
VastaaPoistaKorpit ovat tosiaan yllättävn isoja. Olen nähnyt miten korppipavi syöksyili hiekkarannalla temmeltävän pienen, lamppuharjan kokoisen mutta leijonakarvaisen koiran kumppuun, eikä niillä linnuilla kyllä ollut mitään tajua haaskata sitä kohdetta. Luonto on ihmeellinen, pitkäkyntiset pitkän evoluution tulosta.
Olikohan Harari vain Bregman jonka kirjasta luin että ihminenkin sai isot aivonsa harrastettuaan haaskansyöntiä, siis lähinnä niistä ravinteista joita petojen jäljiltä jääneiden haaskojen luuytimet sisälsivät. Ehkä viisautemme piilee ytimissä. Tätä ei olisi koskaan kannattannut kertoa sotapoliitikoille.
Lihan syönti ja varsinkin kypsennetyn lihan (tuli!) syönti mahdollisti maksimaalisen energiansaannin ja aivojen kehityksen. Kts. Tulella kypsennetty.
PoistaVV-F
Tästä tuli mieleen että P. Linkolalle kana oli verrattoman älykäs eläin. Kotkottaja saattaa siis kepittää jonkin esitelmöitsijänkin...
VastaaPoista-jussi n
Ei korppi korpin silmää noki.
VastaaPoista...vaan alokkaan.
PoistaOn muitakin mustia elollisia, jotka omaavat samankaltaisen muistin...
VastaaPoistaKaikilla elollisilla tuollainen muistin taso ei ole merkki älykkyydestä.
PoistaKesämökkimatkoilla on tullut kiinnitettyä huomiota "korpitaipaleilla" siihen, että valtatien yläpuolella lentää hyvin usein korppeja, ja vieläpä lähes aina samoilla tienoilla. Oletuksena on, että ne löytävät tien varsilta autojen alle jääneitä raatoja ravinnokseen.
VastaaPoistaJos korpit palaavat aina samoille paikoille ruokailemaan niin onko nyt niin, että pedot tappavat saaliinsakin aina samoille paikoille ?
VastaaPoista