torstai 16. toukokuuta 2019

23 prosenttia suomalaisista kaipaa lisää veroja

Antti Rinne ja hänen hallitusta kätilöivät kumppaninsa ovat uhonneet nostavansa suomalaisten verotusta rankalla kädellä. Tai siis laajentavansa veropohjaa.

Rinne ja kätilöt saavat jonkin verran ymmärrystä, sillä Taloussanomat kertoi, että 23 prosenttia suomalaisista maksaisi mielellään enemmän veroja. Siis enemmän kuin joka viides, mutta vähemmän kuin joka neljäs. Toisaalta kokonaisveroasteen korottamista vastustaa 77 prosenttia - eli Rinteen verosuunnitelmat ovat selvästi kansan tahdon vastaisia.

Kyselystä luettuani jäin miettimään, että minkälaiset ihmiset sanovat haluavansa korottaa verotustaan. Ovatko he työtä tekeviä ja hyväpalkkaisia henkilöitä, joilla pelkkä tulovero ylittää reilusti 30 prosenttia - puhumattakaan välillisten verojen tuomasta lisätaakasta. Ja jotka ymmärtävät tämän kokonaisuuden, mutta haluavat siitä huolimatta syystä tai toisesta antaa osan tuloistaan yhteiseen käyttöön.

Vai ovatko he kenties ihmisiä, jotka ovat kyllä hyväpalkkaisessa työssä, mutta eivät täysin ymmärrä kuinka kova suomalaisten verorasitus on. Toki kaikki ymmärtänevät tuloveronsa, mutta välillisten verojen merkitys taitaa olla aika usealla hiukan hukassa.

Tai sosialisteja, joiden mielestä yksityistä omaisuutta pitäisi joka tapauksessa rajoittaa ja järjestää kaikkien elämä julkisten varojen varassa. Ja ehkäistä älykkyydestä, ahkeruudesta tai perinnöistä johtuvat erot ihmisten elintasossa kuten ennen naapurissa.

Vai ovatko veroja enemmän kaipaavat henkilöt sellaisia, joiden palkkatulot ovat syystä tai toisesta pienet, verot lähes nollassa eikä työntekokaan juuri rasita? Mutta onneksi tulonsiirrot pitävät leivän syrjässä kiinni sitä varmemmin, mitä enemmän veroja kerätään.

Vai sittenkin Supercellin perustajien kaltaisia miljardöörejä, joilla on varaa maksaa veroja vaikka vähän runsaamminkin ja jotka haluavat kiittää verojen muodossa siitä, että he ovat saaneet koulutuksen kautta valmiuden omalle rikastumiselleen. Tai no, näitä eivät kaikki 23 prosenttia ole, koska se on huikean suuri määrä ihmisiä - lähes 1,3 miljoonaa eikä Suomessa ole likimainkaan niin montaa erityisen rikasta.

Minulla ei ole vastauksia edelle kirjoittamiini ihmettelyihin. Mutta kuten sanottu, olisi huikean mielenkiintoista tietää ja ymmärtää onko näiden veroja kaipaavien joukossa oman edun tavoittelijoita, ymmärtämättömiä, hyvää tarkoittavia idealisteja vai kenties jotain aivan muita.

Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että veroissa on aina kyse jonkun ihmisen työllä tai muulla toiminnalla hankittujen rahojen sosialisoinnista. Ja siksi verojen keräämiselle pitäisi olla kansan enemmistön hyväksyntä - siihen ei 23 prosenttia riitä, vaikka se sinänsä onkin valtava määrä ihmisiä.

Jotain oleellista SDP:n ja kätilöiden suunnitelmasta tavoitti myös Jukka Kopra (kok), joka totesi että "verotuksen tiukentaminen lannistaa ihmisten työhaluja, mikä on jo nähty. Se pienentää yrittäjien motiivia ottaa riskiä ja työllistää. Tarvitsisimme juuri päinvastaisia lääkkeitä – sellaisia, että työn teosta jää enemmän käteen ja yrittäjä saa vastineen riskinotolleen."

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Verotuksesta ja sen oikeutuksesta
Pelimiehiä ja maksumiehiä
Iloinen veronmaksaja?

9 kommenttia:

  1. Yksi esimerkki mihin sitä rahaa Suomessa menee - sosiaalitoimi.

    Yle tänään:

    "Hurja osuus vieraskielisiä on lastensuojelun asiakkaina Espoossa – Kaupunki otti härkää sarvista ja alkoi ennaltaehkäistä perheiden kriisejä"
    Helsingissä vaativaa laitoshoitoa tarvitsevista lapsista noin 40 prosentilla ainakin toinen vanhemmista oli maahanmuuttajataustainen.

    https://yle.fi/uutiset/3-10780311

    Artikkelista poimittua:

    Espoo päätti aloittaa erityisen vieraskielisten perheiden moniku-palvelun.
    Palvelulle on jatkossakin tarvetta, sillä väestöennusteen mukaan muun kielisten lasten osuus lisääntyy Espoossa koko ajan.
    Ensi syksynä koulunsa aloittavista lapsista joka neljäs on vieraskielinen.
    ---------------

    Kuka se sanoikaan, että "Suomi ei voi olla koko maailman sosiaalitoimisto"?

    VastaaPoista
  2. Olen ylimmän tulokymmenyksen nettomaksaja. Maksan mielelläni veroja yhteiseksi hyväksemme. Se ei ole ongelma.

    Ongelmaksi verotus tulee vasta, kun katsoo, mihin niitä verorahoja käytetään. Niitä kylvetään ympäri maailmaa aivan suruttomasti. Verorahojen käyttö silloin kun niitä ei käytetä meidän suomalaisten yhteiseksi hyväksi, näyttäytyy todella hävyttömänä ja törkeänä pilkantekona: "katso, näin ostamme rahoillasi muiden hyväksyntää ja kavereita kansainvälisissä organisaatioissa. Hinnalla ei ole väliä, Suomi on vielä vauras maa".

    Henkisesti veronmaksu ei ole se ongelma. Henkisellä puolella se ongelma tulee vasta, kun katsoo verorahojen heittelyä maailman tuuliin.

    Yksi ryhmä siis puuttui tuosta 23%:sta: ihmiset, jotka mieluusti maksavat veronsa, koska kuvittelevat rahojen menevän yhteiseen hyväämme ja jotka eivät katso, mihin ne rahat oikeasti menevät.

    VastaaPoista
  3. Ei ihme, että verorahoja täytyy lisätä turvallisuudenkin ylläpitämiseen.

    Yle tänään:

    "Ulkomaalaisia epäillään rikoksista useammin kuin suomalaisia"
    Tietoon tulleiden rikosten määristä laskussa olivat omaisuusrikokset ja nousussa puolestaan väkivalta- ja seksuaalirikokset

    https://yle.fi/uutiset/3-10785929

    Artikkelista poimittua:

    Ulkomaalaisia epäillään Suomessa rikoksista 20 prosenttia suhteellisesti useammin kuin suomalaisia, kertoo Tilastokeskus (siirryt toiseen palveluun).
    ...
    ...
    Joidenkin rikosten kohdalla erot ovat vielä suurempia. Seksuaalirikoksissa irakilaiset miehet ovat epäiltynä 12,8 kertaa useammin kuin suomalaiset miehet.

    VastaaPoista
  4. Ehdottomasti samaa mieltä ano 8.19 kanssa. Poliitikot tuntuvat ajattelevan, että kansalta kerätyt verot ovat jotenkin heidän vapaassa käytössään tai kuin jokin saavutettu etu. Periaatteessa kai parlamentaarisen budjettikontrollin pitäisi pitää verovaroilla mälläävät jotenkin kaidalla tiellä, mutta eihän se näytä toimivan. Valtiontalouden tarkastusvirasto kai vain yrittää seurata, että valtion varoja käytetään muodollisesti säädösten mukaisesti; ei sitä, mihin varat käytetään. Tästä maasta puuttuu riittävin valtuuksin toimiva eduskunnan ulkopuolinen taho, joka voisi vaatia jokaiselle menoerälle budjetissa tiukan ja pitävän perustelun. Ulkopuolinen siksi, että edustajien on niin kovin helppo sortua tuohon hyväveli sullemulle kähmintään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksei leikata turhia ja haitallisia yritystukia?

      21.1.19:"Yrittäjägallup: Puolet yrittäjistä vähentäisi yritystukia"
      48 prosenttia pk-yrittäjistä on sitä mieltä, että yritystukia pitää vähentää nykyisestä, kertoo Yrittäjägallup.

      https://www.yrittajat.fi/tiedotteet/602446-yrittajagallup-puolet-yrittajista-vahentaisi-yritystukia

      Artikkelista poimittua:

      Sipilän hallitus yritti karsia yritystukia, mutta asiaa valmistellut parlamentaarinen työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen viime vuoden puolella.
      -------------------

      "Etujärjestöt torppasivat kaikki yritystukien leikkaukset? Mauri Pekkarinen ärähtää kriitikoille"

      https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245628-etujarjestot-torppasivat-kaikki-yritystukien-leikkaukset-mauri-pekkarinen-arahtaa

      Artikkelista poimittua:

      Eduskunnan varapuhemies kertoo, että yritystukien leikkaamista vastustettiin ja uusia vaadittiin lukuisissa työryhmälle välitetyissä kannanotoissa.

      –Työryhmän ulkopuolelta kymmeniä kannanottoja, joissa vastustettiin joka ikistä leikkausta tai tuen uudelleenkohdentamista ja kymmenissä vaadittiin uutta tukea.
      Kuulitte oikein. Näin se meni, Pekkarinen toteaa.

      Poista
    2. Verojen maksusta jää usein sama tunne kuin olisi vipannut rahaa peliriippuvaiselle alkoholistille. Samalla lailla aina kuitenkin toivoo, että ne rahat käytettäisiin järkevästi eikä tuhlailtaisi.

      Poista
  5. Verojen kerääminen ei ole ongelma, kunhan se pysyy jossakin rajoissa. Verovarojen käyttö on ongelma, jos ei saada hoidettua omaa kansaa ja veroaste on silti näin huikea kuin se meillä on.

    Mutta kyllähän verotus on tosi kovaa perheelliselle ja asuntolainaiselle ihmiselle, joka asuu pääkaupunkiseudulla. Siis pelkkä tulovero.

    Tienaan päätoimestani noin 4500 euroa / kk. Nettotulo on 2550 e. Vaimoni tienaa noin 2700-2800 e / kk. Käteen jää noin 2250. Erotus on siis 300 e.

    Näin meitä verotetaan. Kieltämättä toivoisin, että rahaa jäisi omalta osalta myös muuhun kuin lainojen lyhennykseen. No, itsepä olen tilanteeni hankkinut. Tyytyväinen olen siihen, että työtä on ja voin itseni ja perheeni elättää.



    VastaaPoista
  6. Olin pienellä varauksella valmis kikyilyyn, koska Suomi oli aika kuralla. Mutta sitten huomattiin, että Suomella on varaa ylläpitää kuka tahansa rajanylittäjä.

    Veronmaksuhalukkuuteni on sadaosassa entisestään tämän altruistisen yhteiskuntakokeilun myötä.

    Valtsu

    VastaaPoista
  7. Pauli Vahtera osoitti selvityksellään, että meidän verovarojamme käytetään useita miljardeja vuodessa tänne päästettyjen kehitysmaalaisten elintasopakolaisten täysihoitoon.

    Kukahan tekisi vastaavan selvityksen siitä, kuinka paljon poliitikkojen ja veronmaksajien usko suureen ilmastohuijaukseen tulee maksamaan sekä suoraan että välillisesti?

    Kymmenet tuhannet amerikkalaiset tiedemiehet vastustavat suurta ilmastohuijausta:

    "31,487 American scientists have signed this petition,
    including 9,029 with PhDs”,
    http://www.petitionproject.org

    Kalergi-suunnitelma

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!