lauantai 17. marraskuuta 2018

Susanna Koski havaitsi kaksinaismoralismia

Kokoomuksen Susanna Koski otti kantaa kirkon ympäristönsuojeluinnostukseen. Hänen mukaansa "kirkkoherroilla tuskin on ilmastopolitiikasta osaamisen kovinta ydintä" - ja on mitä todennäköisimmin oikeassa.

Samalla Koski toi esille kirkon kaksinaismoralismin siinä, että kristilliset seurakunnat ovat saaneet viime vuonna yhteensä 22 miljoonaa euroa tuottoa metsistään. Mikäänhän ei estäisi seurakuntia suojelemasta oma-aloitteisesti metsäomaisuuttaan ja sitä kautta lisäämästä maamme hiilinieluja ja metsiemme monimuotoisuutta - sikäli kuin metsien museoimisesta sellaisia edes seuraa

Suomen kirkko on muutenkin politikoinut viime aikoina näyttävästi. Muistamme erityisesti sen ylimmän paimenen aktiivisen roolin viranomaisten työn vaikeuttamiseksi laittomasti maassa oleskelevien elintasopakolaisten suhteen.

Toki kirkolla on kansalaisjärjestönä oikeus tuoda esiin poliittisia näkemyksiään. Samalla voidaan kuitenkin kysyä, vastaavatko kirkon johdon näkemykset seurakuntalaisten näkemyksiä. Eli ovatko piispat ja kirkkoherrat pikemminkin omalla kuin seurakuntalaistensa (saati Suomen kansalaisten) asialla?

Jos vastaus edelliseen kysymykseen on - kuten luulen - että omalla asiallaanhan he ovat, olisi ryhdyttävä miettimään myös valtion osallistumista kirkollisveron keräämiseen. Eikö olisi reilumpaa, että myös kirkko keräisi kymmenyksensä suoraan seurakuntalaisilta sen sijaan, että se rasittaisi sekulaaria valtiota varojenkeruullaan?

Valtiolla tulisikin olla suhteessa seurakuntaan pragmaattinen toimintatapa. Eli mikäli kirkkoa tuetaan nykyisin käytössä olevalla tavalla, tulisi sen pysyä omassa lestissään ja hoitaa vain seurakuntalaistensa hengellisiä tarpeita ja heidän hyvinvointiaan, eikä ainakaan hankaloittaa maallisen vallan toimintaa tai toimia poliittisena painostusjärjestönä asioissa, joissa sillä ei ole osaamista.

Erityisen tuomittavaa tässä suhteessa on etsiä lain rajoja poliittisissa kiistakysymyksissä. Enkä totta puhuakseni näe, miten kaksinaismoralismi Jumalan nimissä toimittaessa olisi eduksi jo Suomessakin vähintään tuhatvuotiselle kristilliselle perinteelle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hoksaamaton ja huomaamaton piispa
Helluntaiseurakunnat muutoksen edessä
Uskonnon, uskontotiedon vai logiikan opetusta?

6 kommenttia:

  1. Sen verran tuli näkemyseroja Mäkisen ja Askolan poliittisiin linjauksiin, että piti erota kirkosta viime vuonna. Kysymys oli nimenomaan näistä kahdesta henkilöstä, joiden ajamaa islamisaatiota en ollut halukas kannattamaan verorahoillani. Muuten olen eurooppalaisten kristillisten arvojen takana kaikesta sydämestäni, mutta Mäkisen matelua ei enää voinut sietää. Viimeinen pisara oli kirkoissa luetut kielteiset turvapaikkapäätökset. Kirkkohan asettui siten vastustamaan laillista turvapaikkamenettelyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meitä erosi samasta syystä kaksi jo kaksi vuotta sitten.

      Uskontoon ei tarvita kirkkoa ja veroja.

      Poista
  2. Maksaakohan kirkko mitään valtiolle kirkollisverojen keräämisestä?

    VastaaPoista
  3. Valtion ja kirkon erottaminen ja kirkollisveron keräämisen lopettaminen olisi hyvinkin perusteltua. Kirkko on nykyisin kuin osakeyhiö jonka omistajat eivät vaivaudu yhtiökokouksiin ja joissa pieni aktiivinen klikki pystyy junttaamaan haluamiaan päätöksiä ja valintoja. Esimerkiksi USA:ssa seurakunnat ovat itsenäisiä, eikä uskonnollisuus ole siitä kärsinyt vaan pikemminkin päinvastoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän kirkko vastaa nykyään ihan maallista yritystä.
      Tärkeintä on,,että manttaalit ja pytingit on vaaterissa.
      Ja kirjanpito ajan tasalla.
      Siis ihan kamreeri toimintaa.
      Kyllä Raamattu ja Jumalan sana on toissijaista nykyään.

      Poista
  4. Koski todennäköisesti kiinnitti huomiota seurakuntavaaleissa olleeseen kysymykseen siitä, pitäisi kirkon tilaisuuksissa välttää jatkossa liharuokien tarjontaa. Voi kysyä, onko se sekä kotimaisella että globaalilla tasolla mittasuhteiltaa järkevä ratkaisu ilmastomuutoksen torjunnassa. Lisäksi kyse lienee myös maaseudun asuttuna pitämisestä sekä kotimaisen tuotannon jatkuvuudesta. Välillä vain tuntuu, että lihansyönnön vähentämisen pohjimmaiset syyt ovat pikemminkin ideologisia kuin todellisiin syihin puuttumista, mistä yksi on luonnollisesti väestöräjähdys.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!