lauantai 13. tammikuuta 2018

Ovatko kaikki kulttuurit samanarvoisia Kamerunissa?

Kamerun on valtio, joka ei ole kovin usein näkynyt otsikoissa. Tänään Helsingin Sanomat kuitenkin kertoi, että maa on kielellisesti kahtia jakaantunut ja sen myötä ajautumassa kriisiin.

Ongelma on siinä, että maassa enemmistönä olevat ranskankieliset ovat jo pitkään sortaneet englanninkielistä vähemmistöä, viime aikoina myös aseellisesti. Sen seurauksena sorron kohteena olevien parissa on syntynyt separatistisia pyrkimyksiä, jotka puolestaan ovat johtaneet entistä tiukempaan vainoon. Siihen ovat osallistuneet myös sotilaat, mikä on ajanut ihmisiä pakosalle naapurimaahan Nigeriaan.

Kamerunin nykyiset ongelmat  juontavat sen historiasta. Maa oli saksalaisten hallinnassa 1800-luvulta ensimmäiseen maailmansotaan, minkä jälkeen se jaettiin ranskalaisten ja brittien hallitsemiin alueisiin.

Molempien Kamerunin osien itsenäistyttyä 1960-luvun alussa maasta muodostettiin kielirajojen mukaan liittovaltio, joka kuitenkin ajautui 1970-luvulla tyypilliseksi afrikkalaiseksi gepardihattudiktatuuriksi. Samalla englanninkielisten kamerunilaisten osavaltiostatus poistettiin ja maasta muodostettiin monikulttuurinen kokonaisuus. Valitettavasti vieläpä sellainen, jossa vähemmistöä ryhdyttiin sortamaan.

Jään nyt esille tulleiden asioiden seurauksena odottamaan millä tavalla kansainvälinen - ja myös suomalainen - media tuomitsee ranskankielisten kamerunilaisen rasimin. Sillä siitähän tässä on perimmältään kyse. Vai onko mustien rasismi toisiaan kohtaan jotenkin parempaa kuin aina ja kaikkialla - ihan oikein - tuomittu valkoisten muihin kohdistama rasismi?

Myös YK:n tulisi antaa länsiafrikkalaisen maan tilanteesta ranskankielisen enemmistön selväsanaisesti tuomitseva lausunto. Samalla toivon, etteivät naapurit tai kaukaisemman vallat lähde sotilaalliseen operaatioon hyötyäkseen Kamerunin tilanteesta.

Toisin sanoen toivon, ettei Kamerun noudata tyypillistä afrikkalaista kehityskulkua, vaan tekee siitä poikkeuksen, josta muodostuu mustalle maanosalle positiivinen malli. Siksi haluaisin nähdä Länsi-Afrikkaan muodostuvan demokraattinen valtion, jossa kielirajat eivät muodosta sen suurempaa ongelmaa kuin Suomessakaan.

Onhan nimittäin niin, että tänä päivänä maailmaa hallitsee dogmi, jonka mukaan kaikki kulttuurit ovat yhä hyviä. Ne ovat vain keskenään erilaisia ja siksi Afrikankin kehitys on nähtävä pelkästään huonon onnen seurauksena. Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Afrikkalaisen rasistin valta kaatui
Leila Omar koko mustan Afrikan esikuvaksi!
Monikulttuuri ja väestöräjähdys tuottivat maailman kurjimman elinpaikan

9 kommenttia:

  1. Onhan tässä ainakin kamerunilaisilla hyvä mahdollisuus todistaa, ettei heidän maansa ole mikään shithole. Ei sillä, että Trump olisi niin sanonutkaan, ehkä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, Kamerun on yksi hyvä seurantakohde. Toivottavasti professorin blogilla on pitkä tulevaisuus ja saamme lukea joskus seurantaraporttia Kamerunista ja muistakin yhteiskunnnista. Sehän on toivottavaa senkin vuoksi, että kaikki kulttuuritHAN ovat yhtä hyviä ja meidän ansaitsee tietää niistä ottaaksemme oppia. Samaan tapaan, kuin professori on seurannut ilmastoa eri mittareilla ilmaistuna. On ollut esimerkiksi mielenkiintoista lukea professorin raporttia siitä, kuinka ilmastotutkijat ovat todenneet menneisyyden ilmaston takautuvasti viilenneen.
      Valtamedialla on ideologia ja agenda, minkä vuoksi kaikki totuudet eivät pääse sitä kautta läpi. On virkistävää saada objektiiviseksi kokemaansa pohdintaa asioista, jonka pohjalta voi punnita omia näkemyksiään.

      Poista
  2. Silloin tällöin tulee esille väite, että mustien tilanne on valkoisten syytä.
    Olisiko tässä syy sille miksi esim. Euroopassa niin moni kuvittelee meidän olevan velvollisia huolehtimaan mustista?

    Kamerunin kielijakauma on tietenkin valkoisten perua mutta tämänhetkinen rasismi siellä on mustien itsensä aikaansaama. Ei siis valkoisten.

    Ylen eilisessä uutisessa oli esillä Kongo. Sielläkin tapellaan ja mellakoidaan.
    Vuodesta 2001 vallassa ollut presidentti (joka on edellisen presidentin poika) ei meinaa luopua vallasta.
    Tämäkään tappelu tai rasismi ei ole valkoisten syytä. Mustat ovat siihen ihan itse syypäitä.

    Se, että valkoiset eivät ole kaikkeen syypäitä, on hyvä muistaa omassa toiminnassaan.
    On myös hyvä olla ylpeä omasta kulttuuristaan ja sitä kannattaa puolustaa, jos ei muuten niin lastemme vuoksi.
    Jos oman kulttuurin puolustaminen tarkoittaa sitä ettemme hyysää ja elätä koko mustaa maailmaa, niin se on sitten näin. Mustat opetelkoot hoitamaan asiansa!

    "Turvallisuusjoukot hajottivat protestin Kongossa"
    "Katolisissa kirkoissa muistettiin uudenvuoden aattona kuolleita mielenosoittajia. Aktivistit syyttävät presidentti Joseph Kabilan ripustautuvan valtaan."
    https://yle.fi/uutiset/3-10021236

    "Joseph Kabila on hallinnut Kongoa vuodesta 2001, jolloin henkivartija tappoi Kongon tuolloisen presidentin, Joseph Kabilan isän Laurent Kabilan."
    "Katolisen kirkon välittämän sopimuksen mukaan maassa olisi pitänyt järjestää vaalit tämän vuoden alussa. Nyt vaalit on luvattu pitää vuoden lopussa."
    "Oppositio epäilee, että Kabila yrittää muuttaa perustuslakia, jotta hän voisi pyrkiä vielä uudelle jatkokaudelle."

    VastaaPoista
  3. Professori kirjoitti:
    "Onhan nimittäin niin, että tänä päivänä maailmaa hallitsee dogmi, jonka mukaan kaikki kulttuurit ovat yhä hyviä."

    Ei tämä pidä paikkansa.
    Islamin uskontoa tunnustavat opetetaan pienestä pitäen siihen, että vääräuskoiset ovat huonompia, alistettavia tai tapettavia.
    Ja islamin uskoisia on maailmassa hyvin paljon!

    VastaaPoista
  4. Afrikkalainen kulttuuri on parhaimmillaan silloin, kun se pysyy Afrikassa. Kun se tulee tänne arktisille alueille, kaikki se hyvä tuntuu karisevan matkan varrelle ja jäljelle jää pelkkiä ongelmia, jotka tuppaavat jäämään kantaväestön ratkaistaviksi.

    VastaaPoista
  5. "Siksi haluaisin nähdä Länsi-Afrikkaan muodostuvan demokraattinen valtion, jossa kielirajat eivät muodosta sen suurempaa ongelmaa kuin Suomessakaan."

    Tuota noin, Kamerunin tilanne on aavistuksen verran erilainen kuin Suomen. Ei siellä ole kyse englannin- ja ranskankielisistä kamerunilaisista kuten meillä suomen- ja ruotsinkielisistä suomalaisista.
    Kamerunissa on n. 250 eri etnistä ryhmää omine kulttuureineen, joihin lukeutuu mm. 24 afrikkalaista kieltä.

    Suomea ja Kamerunia voikin verrata toisiinsa lähinnä siinä, että Suomesta ollaan hyvää vauhtia tekemässä Kamerunia luomalla tänne mittavia vähemmistöjä etnisistä ryhmistä, jotka eivät ole suomalaisille minkäänlaista kielellistä eivätkä kulttuurillista sukua.

    Sitten ihmetellään, mihin se impivaaralainen yhteiskuntarauha oikein katosi, ja miksi kaduillamme raivoaa afrikkalainen meininki...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän. Ja olen usein kirjoittanut monikulttuurisen yhteiskunnan ongelmista. Nyt nuo kaksi kieltä tulivat lähinnä kommentoimastani uutisesta.

      Poista
  6. Onko Kamerunissa ranskankielinen enemmistö ja englanninkielinen vähemmistö?
    Tuskinpa vain, mikäli tarkoitetaan nimenomaan äidinkieltä, ei kouluissa opittuja kieliä. Siellähän sekä ranska että englanti ovat käytännössä vieraita kieliä, joilla tosin on virallisen kielen asema ja joita opetetaan kouluissa, mutta joita vain harva puhuu äidinkielenään. Toki siellä voi olla enemmistö, joka on ainoana vieraana kielenä oppinut koulussa ranskaa, ja vähemmistö, joka vastaavasti on oppinut englantia. (Ja epäilemättä ainakin vanhemmissa ikäluokissa vielä paljon ihmisiä, jotka eivät ole koskaan koulua käyneetkään.)
    Vastaavanlainenhan on entisten siirtomaavaltojen kielten asema useimmissa muissakin Afrikan maissa.
    Jaakko Anhavan teoksessa Maailman kielet ja kielikunnat on loppusivuilla luettelo maailman eri maiden kielioloista. Sen mukaan Kamerunissa viralliset kielet ovat tosin ranska ja englanti, mutta äidinkielisiä puhujia on eniten bamileke- ja fang -nimisillä paikallisilla kielillä, kummallakin pari kolme miljoonaa. Kolmantena on fulani, jolla silläkin on vajaa miljoona puhujaa. Ja pienempiä kieliä siellä on useita satoja. Niinä että mitään enemmistökieltä (jos vain äidinkieltä tarkastellaan, ei koulussa opittuja vieraita kieliä) siellä ei edes ole.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!