lauantai 31. joulukuuta 2016

Löyhästi toisiinsa liittyviä uutisia - Halla-aho ehdokkaaksi Perussuomalaisten johtoon

Aamun lehdessä oli joukko toisiinsa löyhästi liittyviä uutisia. Yhdessä niistä pohdittiin viime uudenvuoden tapahtumien merkitystä eurooppalaiseen politiikkaan. Avainsana oli Köln.

Jutun lopuksi toimittaja kertoi oman mielipiteensä ongelmasta. "Jos lähtee äärioikeiston kanssa kilpaan siitä, kellä on kovin linja, voi vain hävitä. Siksi silmät kannattaisi hetkeksi sulkea ja miettiä, miten kuvata asiat totuudenmukaisesti. Turvapaikkapolitiikalla todella on yhteys Euroopan turvallisuuteen, mutta tarjolla ei ole helppoja ratkaisuja."

Mutta kyllä asialle on helppo ratkaisu. Ainakin meidän eurooppalaisten kannalta. Lopetetaan vain subjektiivinen oikeus turvapaikanhakuun ja siirretään hädänalaisten auttamiseen käytettävissä olevan resurssit hätää kärsivien kotiseudulle. Yksinkertaista ja hädänalaistenkin kannalta tehokasta - ainakin jos verrataan muutamien onnekkaiden elättämiseen Euroopassa.

* * *

Toisessa jutussa kerrottiin 14-vuotiaan suomalaistytön törkeästä raiskauksesta Raumalla. Tekijä oli vuonna 1983 syntynyt turvapaikanhakija nimeltään Yasser Jawad Tuma Bahadri ja tapahtumapaikka vastaanottokeskus. Saman tytön ahdistelusta tuomittiin myös toinen - vuonna 1972 syntynyt - irakilainen, mutta hänen nimeään ei kerrottu.

Tapaus herättää ensinnäkin kysymyksen siitä, mitä 14-vuotias suomalaistyttö teki vastaanottokeskuksessa. Ei siksi, että tyttöä pitäisi syyllistää, vaan koko suomalaisen yhteiskunnan pitäisi tutkiskella toimintaansa, mikäli tyttö oli julkisuuden tai lähipiirinsä kautta saanut todellisuuden kanssa ristiriidassa olevan käsityksen turvapaikanhakijoihin liittyvistä seksuaalirikosriskeistä.

Toiseksi tapaus herättää kysymyksen siitä, miksi me sallimme turvapaikanhakijoiden elää avoimessa vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa. Heistä ei usein tiedetä juuri mitään - ei edes nimeä, saati henkilöhistoriaa. Ja heidän joukossaan tiedetään olevan vakaviin rikoksiin syyllistyneitä ja siksi vaarallisia ihmisiä.

Sellaisilla ihmisillä ei tulisi olla mitään vuorovaikutusta 14-vuotiaiden tyttöjen kanssa - ei vastaanottokeskuksissa sen enempää kuin niiden ulkopuolellakaan.

* * *

Kolmas juttu kertoi, että turvapaikanhakijoiden pakkopalautukset Irakiin maksaisivat miljoonia euroja. Siinäkin siis hyvä syy lopettaa spontaani turvapaikanhakemisoikeus.

Jutussa oli yksi erityisen mielenkiintoinen virke. Sen mukaan "palautusjärjestelyn kustannuksia pitää punnita Suomeen mahdollisesti jäävien paperittomien irakilaisten kustannuksia vasten." Kysymys oli oikea, mutta siihen jätettiin kuitenkin vastaamatta.

Omalta osaltani olen kysymykseen jo vastannut esimerkiksi täällä. Suomeen jäävän irakilaisen välitön kustannus suomalaisille on keskimäärin yli 700 000 euroa, mutta sen päälle tulevat esimerkiksi edellä mainitun 14-vuotiaan tytön kärsimyksistä aiheutuneet kustannukset. Siten kustannusten kokonaissumma noussee yli miljoonan euron per henki. Se on hyvin linjassa norjalaisten maahan jääneistä somaleista jo vuosia sitten tekemän selvityksen kanssa.

Vastatakseni Helsingin Sanomien kysymykseen totean, että irakilaisten pakkopalautukset ovat kannattavia, vaikka niiden kustannus nousisi mainittuun 700 000 euroon per henki. Mutta tietenkin vain sillä edellytyksellä, ettei palautuksiin liitetä etuja, jotka houkuttelisivat lisäväkeä maahamme.

* * *

Neljäs asiaan liittyvä juttu koski Perussuomalaisten puheenjohtajavaalia. Maahanmuuttokriittisyyden johtohahmona pidetty Jussi Halla-aho on ilmoittanut mitä todennäköisimmin pyrkivänsä Perussuomalaisten puheenjohtajaksi.

Ilmoituksen taustalla on tämänkin blogin keskusteluosioissa ajoittain vilahtanut Soini-kritiikki. Halla-ahon mukaan "äänestäjille tärkeät asiat eivät korostu perussuomalaisten politiikassa ja ulostuloissa riittävästi."

On hyvä, että myös Perussuomalaisissa toteutuu normaali puoluedemokratia. Sehän on siinä suhteessa ollut kummajainen Timo Soinin istuttua puolueen johdossa jo vuosikymmeniä. Toki hyvällä menestyksellä.

Halla-ahon ilmoitus tarkoittaa sitä, että Perussuomalaisessa puolueessa tulee mitatuksi ns. maahanmuuttokriittisen siiven suosio. Jos se osoittautuu vanhavennamolaisuutta ja soinilaisuutta suuremmaksi, siirtyy Halla-aho Soinin tilalle. Jos ei, on vaarana puolueen hajoaminen.

Jälkimmäisestä olisi mitä todennäköisimmin seurauksena suomalaisen humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan liberalisoituminen ja maamme astuminen kohti ruotsalaisia käytäntöjä. Siitä tarjosi aamun lehdessä pelottavan esimerkin entinen RKP:n presidenttiehdokas Elisabeth Rehn, joka ei näytä oppineen mitään Kölnin, Rauman tai Otanmäen tapauksista, vaan moittii Suomen tiukentunutta linjaa turvapaikkapolitiikassa.

Rehnin omin sanoin: "Kaiken kaikkiaan asenteet ovat koventuneet Suomessa. Se ei ole meille kunniaksi... koventunut asenneilmasto näkyy suhtautumisessa... erityisesti turvapaikanhakijoihin. Määräyksiä on tiukennettu niin, että jopa ihmisoikeudet ovat joutuneet osittain loukatuiksi... onneksi tavallisten ihmisten keskuudessa auttamishaluja ja rakkautta on yhä paljon. Tavalliset ihmiset osoittavat, että kun on itse käytännön kohtaamisissa suvaitsevainen, saa myös suvaitsevaisuutta ja rakkautta yllin kyllin takaisin.”

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

perjantai 30. joulukuuta 2016

Jesse Torniainen ja Otanmäen turvapaikanhakijat ovat saaneet tuomionsa

Paljon huomiota herättänyt väkivallanteko Helsingin asema-aukiolla on saanut käräjäoikeuden päätöksen. Sen mukaan Jesse Eppu Oskari Torniaisen syyllistyi törkeään pahoinpitelyyn ja sai kahden vuoden vankeusrangaistuksen. Lisäksi Torniainen tuomittiin korvaamaan vastapuolen oikeuskulut.

Oikeus siis hylkäsi syytteen törkeästä kuolemantuottamuksesta ja katsoi, ettei uhrin menehtymisen ole näytetty olleen rikosoikeudellisessa syy-yhteydessä Torniaisen syyksi luettuun pahoinpitelyrikokseen. Siten myös korvausvaatimus kuolemantuottamuksesta hylättiin.

Torniaisella on pitkä rikoshistoria, jonka perusteella hänen tuomionsa oli puoli vuotta vastaavia "normaalitapauksia" kovempi. Sen sijaan rasistista motiivia Torniaisella ei oikeuden mukaan ollut.

Asema-aukion tapaus liitettiin heti tapahtuman jälkeen Otanmäen maahanmuuttajien tekemään ryöstön, jonka yhteydessä uhri sai kuolettavat vammat. Tapausten käsittely samassa yhteydessä ei ollut Helsingin Sanomien mukaan asiallista.

Tätä taustaa vasten on mielenkiintoista muistaa, että myös Otanmäen tapaus on käsitelty oikeudessa. Turvapaikanhakijat saivat 10 vuoden ja 10 kuukauden (Ali Qasim Hammood Beni Zaid) sekä kuuden vuoden (Ahmed Hussein Ali Ali) vankeusrangaistukset törkeästä kuolemantuottamuksesta. Myös heillä oli pitkä rikoshistoria, joka vaikutti tuomion pituuteen.

Tuomioiden perusteella kahden tapauksen toisiinsa liittäminen ei tosiaankaan ollut asiallista, sillä Otanmäen tapaus oli merkittävästi vakavampi ja siihen liittyvien tekijöiden käsittelyn olisi tullut saada julkisuudessa paljon enemmän palstatilaa kuin Helsingin tapahtumat. Pääasia kuitenkin, että molempien tapausten rikolliset on nyt tuomittu lain mukaisiin tuomioihin.

Itse en kaipaa heistä ketään enää koskaan vapaalle jalalle, koska tuomittujen henkilöhistoriat osoittavat jo nykyisellään täydellistä kyvyttömyyttä sopeutua yhteiskuntaan. Laki on kuitenkin niin kuin se on kirjoitettu ja oikeusvaltiossa sitä tulee noudattaa.

Tässä yhteydessä suomalaisten kannalta on onnellista, että Otanmäen tekoihin syyllistyneet tuskin saavat jäädä Suomeen tuomion kärsittyään. Sen sijaan Torniainen tulee olemaan suomalaisille vaaraksi jälleen vapauduttuaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Minkälainen on tunisialainen ongelmanuori?
Nimet peliin
Islamilainen maahanmuutto muokkaa länsimaiden politiikkaa

Gallupdemokratiaa

Käytössä on kaksi tuoretta kuntavaalien puoluekannatusta mittaava arviota: Alman ja Ylen tilaamat mielipidetiedustelut. Katsotaanpa siis mitä ne sanovat Suomen poliittisesta tilanteesta.

Otsikkotasolla Alma kertoo SDP:n marssivan kohti kuntavaalien voittoa. Yle taas otsikoi Kokoomuksen saaneen rattaisiinsa soraa ja SDP:n ja Keskustan olevan karkumatkalla.

SDP:n kannatus on Alman mukaan 20,1 prosenttia kun Yle mittasi samalle puolueelle 21,2 prosentin kannatuksen. Keskusta ja Kokoomus saavat vastaavasti luvut 19,5 prosenttia ja 20,3 prosenttia sekä 17,1 ja 17,4 prosenttia.

Isoimpien puolueiden järjestys on siis sama, mutta Yle näyttäisi tarjoavan kaikille kolmelle korkeampaa kannatusta kuin Alma. Yhteenlaskettuna kolmen suuren kannatus oli Ylen mukaan 2,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin Almalla, mitä voi pitää kohtuullisen suurena erona ottaen huomioon, että nyt puhutaan reilusti yli 50 prosentista vastauksia.

Varsinainen yllätys kohdistui kuitenkin seuraaviin - nykykannatukseltaan keskisuuriin - puolueisiin. Alman mukaan Perussuomalaisilla olisi 11,6 prosentin kannatus kun taas Yle mittautti heille vain 9,4 prosentin kannatuksen. Vastaavasti Vihreille Alma mittautti kannatukseksi 11,2 prosenttia kun Yle päätyi hulppeaan 13,3 prosenttiin.

Eroa molemmissa tapauksissa on yli kaksi prosenttiyksikköä. Ja kuinka sattuikaan: erot näyttäisivät tukevan vahvasti yhtiöiden toimittajien kirjoittelun poliittisia painotuksia, sillä eihän liene mikään salaisuus, että Ylessä juuri Vihreät on ollut toimituskunnan suosiossa ja Perussuomalaiset sen hampaissa. Alman uutisointi on ollut tässä suhteessa jonkin verran neutraalimpaa.

Pienpuolueiden osalta gallupit ovat lähtökohtaisesti äärimmäisen epäluotettavia. Vasemmistoliitolle, RKP:lle ja Kristillisdemokraateille mittaukset antavat kuitenkin tulokseksi Alma ensin mainittuna 8,8 ja 7,6, 4,5 ja 4,9 sekä 3,7 ja 3,6 prosenttiyksikköä. On suorastaan hämmästyttävää kuinka tarkasti kahden mielipidetiedustelun kannatusarviot osuvat näiden osalta yksiin.

En väitä, että Almassa tai Ylessä olisi sorkittu kannatusmittausten alkuperäisdataa. Toisaalta on tiedossa, ettei kansalaisille juurikaan uutisoida alkuperäisiä numeroita, vaan erilaisin kertoimin tuotettuja kannatusennusteita. Juuri tällä hetkellä on todennäköistä, että Ylen rahoittamassa kyselyssä korjauskertoimet suosivat Alman käyttämiä enemmän Virheitä ja painavat alas Perussuomalaisia.

Näissäkin gallupissa oleellisin seikka on kuitenkin se, että kyselyyn vastaajista valtavan suuri osa jätti kertomatta näkemyksensä. Alman kyselyssä vastaamatta jätti 29,4 prosenttia ihmisistä ja Ylen tutkimuksessa peräti 42,4 prosenttia.

Ero on tässä asiassa suorastaan hulppea ja alleviivaa tehtyjen kyselyiden epävarmuutta. Tarkan tiedon saamiseksi on siis odotettava ensi huhtikuun 9. päivää, jolloin käytettävissä on varsinainen äänestystulos. Sen jälkeen on syytä jättää pulinat pois, jättää valituille kuntapäättäjille työrauha sekä siirtää katse kohti seuraavia vaaleja.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
HS:n otsikointi vaikuttaa jälleen tarkoitushakuiselta
Synnyttikö USA:n alhainen äänestysaktiivisuus törky-Trumpin?
Professorin vaaliennuste 2015

torstai 29. joulukuuta 2016

Obaman hallinto salli Israelin siirtokuntien tuomitsemisen

Yksi maailmanpolitiikan keskeinen kriisi nousi jälleen esille kun YK:n turvaneuvosto päätti tuomita Isralin siirtokuntapolitiikan. Yleensä YK ei ole tähän pystynyt, sillä Yhdysvallat on estänyt sen veto-oikeudellaan.

Nyt nähdyssä istunnossa Obaman hallinto päätti kuitenkin poiketa totutusta, mikä ymmärrettävästi närkästytti Israelia. Ja sai myös tulevan presidentti Trumpin ottamaan asiaan kantaa.

Obaman ulkoministeri John Kerry selitti tapausta sillä, että siirtokuntien rakentamisen lopettaminen ja palestiinalaisvaltion hyväksyminen Israelin rinnalle olisi myös Israelin etu ja ainoa tie kestävään rauhaan. Yhden valtion politiikka puolestaan tarkoittaisi Kerryn mukaan "ikuista miehitystä" palestiinalaisille. Ja siten myös ikuista arabien vihaa juutalaisvaltiota kohtaan.

Asiallisesti ottaen YK:n turvaneuvosto on tietenkin oikeassa. Israel on kansainvälis-oikeudellisesti palestiinalaisalueiden miehittäjä ja siirtokuntien rakentamisessa on kyse miehitysvallan lujittamisesta ja jopa hitaasti etenevästä etnisestä puhdistuksesta.

Asian kääntöpuolena on se, että sen enempää palestiinalaiset kuin muutkaan muslimit eivät hyväksy Israelin olemassaoloa. Siten ne ovat valmiita tuhoamaan juutalaisvaltion välittömästi tilaisuuden koittaessa.

Sitähän on jo yritettykin muutamaan otteeseen, tosin viimeksi jo vuonna 1973: sen jälkeen arabit ovat tunnustaneet tosiasiat eli Israelin korkeampaan teknologiaan ja Yhdysvaltain tukeen perustuvan sotilaallisen ylivoiman.

Israelin ja palestiinalaisten suhteeseen vaikuttaa myös tilanteen asymmetrisyys. Palestiinalaiset ja muut arabit eivät katoa mihinkään sotilaallisten tappioiden yhteydessä, sillä Israel ei demokratiana ryhdy eikä edes halutessaan voisi ryhtyä varsinaiseen kansanmurhaan, koska sellaisen yhteydessä se menettäisi kaiken kansainvälisen (lue amerikkalaisten) tuen. Sellaisessa tilanteessa juutalaisvaltion tuhoutuminen olisi vain ajan kysymys.

Sen sijaan sotilaallisen yhteenoton hävitessään Israeliin ja juutalaisiin tulisi kohdistumaan lähes varmasti massiivinen kansanmurha. Sen seurauksena koko valtio katoaisi kartalta ja "pyhä maa" liitettäisiin takaisin arabien hallintaan.

Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, vaikka ei sinänsä hyväksyttävää, että Israel pyrkii hiljalleen laajentamaan juutalaisasutusta myös Länsirannalle. Gazaan he tuskin haluavat koskea, koska se on käytännössä yhtä väkivaltaista kaupunkia, jossa hallitsee islamistinen Hamas. Ja, kuten jo edelle kirjoitin, palestiinalaisten kansanmurhaaminen ei ole Israelin käytettävissä oleva vaihtoehto.

Edelle kuvaamani huomioiden voidaan todeta, ettei Israel tule tosielämässä koskaan hyväksymään palestiinalaisvaltiota. Se olisi ehkä ollut mahdollista maan itsenäistyessä, mutta nykytilanteessa asia voidaan unohtaa - paitsi jos Yhdysvallat jostain syystä asettaisi palestiinalaisvaltion synnyttämisen Israelille antamansa taloudellis-sotilaallisen tuen ehdoksi. Se ei maan sisäpoliittisista syistä kuitenkaan ole mahdollista, sillä maan juutalaisella ja kristillis-konservatiivisella väestöllä on enemmän kuin riittävästi poliittista vaikutusvaltaa sen estämiseksi.

Siten Obaman hallinnon viime hetken ratkaisu YK:n turvaneuvostossa oli vain populistinen provokaatio, jolla haluttiin ehkä parantaa demokraattien ja arabien suhteita sekä lisäksi ehkä myös ärsyttää Donald Trumpin tulevaa hallintoa. Käytännön merkitystä nyt nähdyllä manööverillä ei ole, eikä "pyhän maan" konflikti ole sen seurauksena yhtään lähempänä ratkaisuaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
No nyt Suomesta löytyi rasismia!
Ramadan päättyi ja paljasti Helsingin muslimien todelliset karvat
Israelin toimet Gazassa tuomittu

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Autopaloista Matinkylässä ja Ruotsissa

Aamun lehti kertoi, että Espoon Matinkylässä on kolme autoa vaurioitunut tulipalossa, jota epäillään tahallaan sytytetyksi. Tällaisia uutisia näkee Suomessa silloin tällöin, mutta jokapäiväisiä ne eivät ole. Matinkylästä kuitenkin uutisoitiin autojen tuhopolttoja myös viime toukokuussa.

Läntisessä naapurissamme paloi autoja vuonna 1996 yhteensä 215 kappaletta, mutta vuoteen 2014 mennessä määrä oli noussut jo 1276:een. Syitä nopealle muutokselle voimme vain arvailla, mutta jotenkin minusta tuntuu siltä, että se saattaisi liittyä Ruotsin nopeaan väestölliseen ja kulttuuriseen muutokseen.

Todennäköisen tuhopolton kokeneessa Espoon kaupunginosassa sijaitsee mallikkaasti toimiva moskeija. Sillä ei tiettävästi ole yhteyttä kaupunginosassa nähtyihin autojen tuhopolttoihin, mutta sen olemassaolo kertoo seudulla asuvan paljon sellaista väestöä, joka on usein yhdistetty ruotsalaisiin autojen polttamisiin.

Oli syy Ruotsin räjähdysmäisesti kasvaviin autopaloihin mikä tahansa, on meillä Suomessa siis syytä huolehtia siitä, ettei ilmiö rantaudu tai ainakaan pääse vakiintumaan Itämeren tälle rannalle. Ja toivoa, ettei Matinkylän tapausten taustalla ole samankaltaisia syitä kuin Ruotsissa arkipäiväksi muuttuneessa toisten omaisuuden tuhoamisessa, vaan että eilinen tapaus on pelkkä yksittäisen pyromaanin tekemä yksittäistapaus.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Helsinki sulkeutuu ulkomaailmalta
Miksi suomalainen media vaikenee?
Neiti Sofia valitsi Carl Philipin ja monikulttuurisen valtakunnan

tiistai 27. joulukuuta 2016

Stigma tarttui kaikkiin romanialaisiin

Olen tiennyt jo pitkään romanialaisten maassaolijoiden harrastaneen kerjäämistä ja erilaisia varkauksia. Niistä ensimmäinen on muuttanut kaupungilla kulkemisen aiempaa epämiellyttävämmäksi ja jälkimmäinen lisännyt yhteiskunnassamme esiintyvää rikollisuutta.

Tänään saimme lukea aamun lehdestä romanialaisten olevan myös aktiivisia huumekauppiaita. Tai oikeastaan huumausaineeksi sopivien lääkkeiden levittäjiä. Turusta ei jutun mukaan löytynyt oikein markkinoita, mutta Helsingissä ja Tampereella kauppa kävi paremmin.

Nyt kiinni jäänyt organisoitunut romanialaisporukka oli jäänyt käpälälautaan jo aiemmin Norjassa ja sen seurauksena siirtänyt toimintansa Suomeen. Ilmeisesti pohjoismaiden viranomaisyhteistyö ei toiminut yhtä sujuvasti kuin vapaan liikkuvuuden sallima rajanylitys. Tapaus siis alleviivaa eurooppalaisten poliisien välisen yhteistyön tärkeyttä.

Tämän jutun osalta avoimeksi jäi romanialaisten huumekauppiaiden etninen tausta. Siten en tiedä, olivatko huumekauppiaat Romanian alkuperäisväestöä vai alueelle keskiajalla siirtynyttä intialaisperäistä asujaimistoa - tai peräti Transsilvanian unkarilaisia.

Tämänkään tapauksen yhteydessä on turha leimata ketään, sillä virallisesti huumekauppiaat lienevät yksittäistapauksia. Siitä huolimatta nyt paljastuneesta organisoidusta bentsodiatsepiinimarkkinaorganisaatiosta jäi mieleeni romanialaisiin liittyvä stigma, joka kohdistuu kaikkiin siellä asuviin väestönosiin. Onko se sitten eettistä - tai onko aamun lehden kirjoittelu vastuullista - jääköön arvoisan lukijani harkittavaksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kyllä romanit opettavat
Romaneille parempi tulevaisuus Euroopassa
Romanian romanit - kysymyksiä

maanantai 26. joulukuuta 2016

Ylen ilmastouutinen tilastotiedon valossa

Yle julkaisi 22. marraskuuta 2016 kauhu-uutisen siitä, kuinka pohjoisnavalla on ollut "viime päivinä" jopa 20 astetta lämpimämpää kuin normaalisti. Jutun mukaan ilmiölle on vain yksi selitys: ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos.

Koska nyt on käytettävissä tilastotietoja maailman pohjoisimmilta sääasemilta, on syytä katsoa kuinka pahalta menneen marraskuun tilanne niiden perusteella näyttää.

Käytin hyväkseni GISS:in julkaisemaa dataa. Käytännössä klikkasin hiirellä pohjoisnavan kohtaa karttahaussa ja katsoin jokaisen näyttöön tulleista viidestä sääasemasta. Niistä kolmesta löytyi tieto viime marraskuun lämpötiloista.

Niistä pohjoisimman eli Gmo Im.E.T.:n (80,6N, 58,0 W) tilasto kertoi marraskuun lämpötilaksi -4,0 °C. Se on vuodesta 1957 alkaneen tilaston korkein lämpötila. Ero aiempiin ennätyksiin ei kuitenkaan ole likimainkaan 20 astetta, vaan viisi seuraavaksi korkeinta lämpötilaa olivat -5,1 °C (2015), -7,2 °C (2009) -7,8 °C (1996), -7,9 °C (1958) ja -9,0 °C (1962). Asemalla on siis ollut kiistatta hyvin lämmintä sekä viime marraskuussa, että myös edellisen vuoden marraskuussa.

Toiseksi pohjoisimmassa Eureka N.W.T..ssä (80,0 N, 85,9 W) viime marraskuun keskilämpötila oli  -23,8 °C. Viisi muuta lämpimintä marraskuun keskilämpötilaa mittausaseman vuodesta 1947 alkaneessa tilastossa olivat -23,3 (2009), -23,6 (1996), -24,4 (1998), -25,4 (2014), -25,5 (1997). Siten kulunut marraskuu oli kyseisellä paikalla vuoden 1947 jälkeen kolmanneksi lämpimin eikä siten mitenkään erityisen poikkeuksellinen.

Kolmanneksi pohjoisin marraskuun 2016 keskilämpötilan sisältävä tilastolukema löytyi Ostrov Vizestä (79,5 N, 77,0 E). Siellä keskilämpö oli -4,3 °C. Muut viisi korkeinta lämpötilaa olivat -4,3 (1953), -6 °C (2015), -6,8 °C (2012), -8,3 °C (1959) ja -8,8 (2009).

Ostrov Vizessä oli siis vuoden 1953 kanssa jaettu ennätysmarraskuu. Toisin sanoen varsin lämmintä, mutta ei mitenkään poikkeavaa suhteessa viimeisen noin puolen vuosisadan tilastoihin.

Edelle keräämäni data osoittaa, että pohjoisimmilla mittausasemilla kulunut marraskuu oli tosiaankin mittaushistorian lämpimimpien joukossa. Se ei kuitenkaan ollut Ylen uutisen mukainen kauhukuukausi, vaan käytännössä samalla tasolla tai hiukan lämpimämpi kuin aiemmat ennätyslämpimät kuukaudet.

* * *

Se mitä aivan pohjoisimmissa tilastoissa ei näkynyt oli aika ennen vuotta 1947. Pohjoisin vuoden 2016 sisältävä pitkä tilasto löytyi Ostrov Kotelista (76,0 N, 137,9 E), jossa viime marraskuun keskilämpö oli -15,2 °C. Se oli vuodesta 1933 alkaneen alkuosaltaan hyvin katkonaisen aikasarjan lämpimin. Muita korkeita lukemia olivat -16,4 °C (2007), -16,5 °C (2009), -16,8 °C (2010) ,-16,7 °C (2002) ja -17,0 °C (1947 ja 1966). Vuodelta 1936 löytyi lukema -18,3 °C.

Toiseksi pohjoisin vanhoja tilastotietoja sisältävä aikasarja löytyi Ostrov Diksonista (73,5 N, 80,4 E). Siellä viime marraskuun keskilämpötila oli -18,5 °C. Se ei yltänyt lähellekään kärkisijoja, sillä viiden kärki oli -8,8 °C (1948 ja 1967), -9,2 °C (1969), -9,3 °C (1986), -9,4 °C (1981). Vuoden 1930 marraskuun lämpötila oli -10,2 °C, eli selvästi korkeampi kuin viime marraskuussa.

Kolmanneksi pohjoisin viime vuosisadan alkupuolelle ulottuva ja kuluvan marraskuun sisältävä tilasto löytyi Malye Karmakusta (72,4 N, 52,7 E). Siellä marraskuulle kirjattiin lukemaksi -3,4 °C. Sekään ei sijoitu erityisen korkealle, sillä saman paikan viisi korkeinta lämpötilaa olivat -1,7 (1986), -1,9 (1944), -2,1 °C (1929), -2,2 °C (1936), -2,4 (1954). Vuoden 1907 marraskuun keskilämpötila oli -2,8 °C.  

Koska kaikki edelliset pitkien aikasarjojen mittauspaikat sijaitsevat Greenwichistä itään, päätin vielä etsiä läntiseltä pallonpuoliskolta mahdollisimman pohjoisen mittaustiedon, jossa aikasarja ulottuisi toista maailmansotaa kauemmaksi ja sisältäisi myös vuoden 2016 marraskuun.

Se ei yllättäen ollutkaan helppoa, sillä Pohjois-Amerikasta en löytänyt yhtään tämän kirjoituksen kannalta relevanttia aikasarjaa (etelärajana 70 N). Se herätti kysymyksen siitä, eikö sellaisia todellakaan ole, vai onko ne jätetty GISS:in mallinnuksista tarkoituksella pois. En tiedä.

Grönlannin itäpuolelta Jan Mayenilta (70,9 N, 8,7 W) sellainen kuitenkin löytyi. Siellä marraskuun 2016  keskilämpötila oli 2,1 °C. Viisi sitä ennen lämpimintä lukemaa olivat 2,7 (2002), 2,3 °C (1954 ja 1993), 2,0 (2011) ja 1,9 (2003). Marraskuussa 1931 keskilämpötila oli 1,5 °C.

Tämä pitkien aikasarjojen tarkastelu osoitti, että pohjoisilla mittausasemilla on esiintynyt yleisesti viime marraskuuta korkeampia tai lähes samanlaisia marraskuun keskilämpötiloja jo viime vuosisadan alkupuolella. Toisaalta se vahvisti, että niistä huolimatta marraskuussa 2016 oli maapallon pohjoisimmissa osissa tosiaankin varsin lämmintä, joskaan ei Ylen uutisoinnin vihjaamaa aivan poikkeuksellista lämpöaaltoa, joka olisi selitettävissä vain ihmisen aiheuttamalla ilmastonmuutoksella.

* * *

Lopuksi katsoin vielä RSS-satelliittiaikasarjasta pohjoisimman alueen eli otsikolla "North Polar 60, 82,5" ilmoitetun alueen lämpötilapoikkeaman. Se oli 1,2530.

Viisi korkeinta marraskuun lämpötilapoikkeamaa ennen viime marraskuuta olivat 1,6119 (2005), 1,3994 (2002), 1,3976 (2014), 1,304 (2013) ja 1,2975 (1995). Siten kulunut marraskuu ei kuulunut vuoteen 1979 ulottuvan maapallon pohjoisosia kuvaavan satelliittiaikasarjan viiden lämpimimmän marraskuun joukkoon. Melko lämmin se kuitenkin myös tämän mittausdatan mukaan oli.

* * *

Yhteenvetona kaikesta edelle kokoamastani on todettava, että käytettävissä olevan mittausdatan perusteella Ylen uutinen ei antanut todenmukaista kuvaa maapallon pohjoisimpien alueiden marraskuun lämpöaallon luonteesta, vaan oli luokiteltavissa pikemminkin skandaalihakuisen ns. keltaiselle lehdistölle tyypillisen journalismin sekaan. Samalla on kuitenkin todettava myös pohjoisten lämpötilojen olleen viime marraskuussa varsin korkealla tasolla, joskaan ei mitenkään oleellisesti aiemmasta poikkeavalla - ei edes yli puolen vuosisadan takaisiin lämpötiloihin verrattuna.

Johtopäätösten teossa on kuitenkin huomioitava kaksi merkittävää puutosta, jotka liittyvät käytettävissä olevaan dataan. Ei ole olemassa tarkkoja lämpötilatietoja maapallon aivan pohjoisimmilta kolkilta, eivätkä mittaustulosten aikasarjat ulotu kovinkaan kauas menneisyyteen.

Esimerkiksi pohjoisimman Suomen tuntureilla olevista lammista ja järvistä löytyy jääkauden jälkeen kasvaneiden mäntymetsien jäänteitä alueilta, joilla ei nykyisin kasva lainkaan puita. Ne osoittavat kiistatta, että ainakin pohjoisimman Suomen alueella kesien keskilämpötilat ovat olleet merkittävästi nykyistä korkeammat tuhansia vuosia sitten.

Tarkat mittaustulokset noiden aikojen lämpötiloista kuitenkin puuttuvat. Siitä huolimatta veden alla lojuvat mäntyfossiilit osoittavat, etteivät Ylen uutisoimat viime marraskuussa pohjoisnavalta havaitut korkeat lämpötilat ole mitenkään poikkeuksellisia maapallon säähistoriassa.

Lämpötilojen kehitystä on Ylen uutisoinnista huolimatta syytä seurata myös jatkossa, sillä ilmaston muutoksilla on joka tapauksessa merkittävät vaikutukset elämän edellytyksiin maapallolla. Esimerkiksi ns. pieni jääkausi aiheutti Suomessa monin paikoin nälänhätää - pahimpana aikana 1600-luvun lopulla mahdollisesti jopa kolmannes suomalaisista kuoli ruuanpuutteeseen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Grönlannin lämpöaalto ja ilmastotilastot
11 300 vuotta ilmastohistoriaa
Elämme viileähkön ilmaston aikaa, mutta entä jatkossa?



.


perjantai 23. joulukuuta 2016

Minkälainen on tunisialainen ongelmanuori?

MTV3 uutisoi tänään, että Berliinin tänään ammuttu kuorma-autoterroristi oli tavallinen nuori, joka radikalisoitui vankilassa. Jutun perusteella voimme siis muodostaa kuvan siitä, minkälainen on tunisialainen tavallinen teini. Seuraavassa muutama suora lainaus MTV3:n jutusta.

"Amrilla oli rikostaustaa jo Tunisian ajoilta, kun hän oli varastanut auton, ja jo samana vuonna, kun hän asettui Italiaan, hänet tuomittiin neljäksi vuodeksi vankilaan. Syynä olivat vahingonteko, uhkailu ja tuhopoltto. Paikallisen lehdistön mukaan hän oli sytyttänyt palon turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa protestina turvapaikanhakijoiden huonoa kohtelua vastaan."

MTV3 kuuluu suomalaiseen ns. vastuulliseen mediaan. Niinpä sen uutisia ei ole syytä epäillä. Jutun perusteella kuitenkin ainakin itselleni heräsi kysymys siitä, minkälainen on tunisialainen ongelmanuori, jos tavallinen on kuvatun kaltainen?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Voidaanko terrorismi lopettaa?
Angela Merkelin suru muistuttaa krokotiilin kyynelistä
Kolaroiva bussikuski lisäsi rasimia ja vaikeutti kaltaistensa työllistymistä

Aktiivisuutta, Sipilä! Aktiivisuutta!

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kertoi aamun lehdessä, että "sote-uudistuksen onnistuminen on suurin ja tärkein mittari hallituksen onnistumiselle". Tämä on hyvä painaa mieleen.

Oli myös mielenkiintoista huomata, että pääministeri on tyytyväinen hallituksensa aikaansaannoksiin. Niinpä hän totesi, että "omat asiat alkavat pikku hiljaa tulla kuntoon. Fiilis on aivan erilainen kuin hallitusohjelmaa kirjoitettaessa."

Jos ja kun pääministeri on julkisesti tätä mieltä, ei sitä ole syytä kritisoida. Sen sijaan on syytä katsoa mitä hallituksen päätöksistä seuraa.

Lähteekö Suomi nousuun, kuten itse veikkasin tasan kuukausi sitten, vai kääntyykö taloutemme nousu pienen kasvupiikin jälkeen taas mateluun, kuten Valtiovarainministeriö ennusti eilen? Jos talouden kasvu VM:n ennusteesta huolimatta jatkuu, on mahdollista saada poikki valtionvelan kasvu. Samoin on mahdollista työllisyystilanteen radikaalikin paraneminen.

Samoin on syytä katsoa, pitävätkö hallituksen tekemät muutokset maahanmuuttopolitiikassa Suomen tulijavirtojen ja sitä kautta myös terrorismin ulkopuolella. Tämän politiikan viimeisenä merkkinä on Irakiin suuntautuneiden pakkopalautusten käynnistyminen.

Talouden kasvu puolestaan saattaa parantaa myös Suomeen oleskeluluvan saaneiden työllisyystilannetta ja siten heidän kotoutumistaan. Se vähentäisi veronmaksajien taakkaa ja vähentäisi siten yhteiskunnan polarisoitumista.

Sote-uudistus puolestaan näkyy ihmisten saamassa vastineessa verovaroilleen. Hallitus on aikaansaannokseensa tyytyväinen, joten myös kansalaisilla on lupa odottaa siltä paljon. Maaseutua sote-ratkaisu tuskin hetkauttaa, mutta isojen kaupunkien terveyskeskusten ruuhkien voisi toivoa katoavan.

Soten voi toivoa myös alentavan kustannuksia - asia jota on yleisesti epäilty (myös eilisen kirjoitukseni kommenteissa). Säästöistä ei siis ole mitään varmuutta, vaikka samaan hengenvetoon on todettava julkisella sektorilla olevan edelleen langat käsissään sikäli, että se määrää palvelujen kustannustason myös jatkossa.

Epäterve rahastusmahdollisuus syntyy terveysalan yrityksille vasta sitten, jos sote-uudistus johtaa terveyskeskusten eli julkisen vaihtoehdon katoamiseen. Tähän voivat kuluttajat vaikuttaa omilla valinnoillaan.

Summa summarum, hallitus on nyt puhunut pääministerinsä suulla ja pelimerkit on heitetty ajatellen vuoden 2019 eduskuntavaaleja. Yli kaksi vuotta on kuitenkin pitkä aika, joten hallitus ei voi jäädä lepäämään laakereillaan, vaan maailman muuttumista on syytä edelleen seurata aktiivisesti. Ja reagoida tarvittaessa. Mieluiten proaktiivisesti.

On siis syytä katsoa jo esille nousseisiin ongelmakohtiin kuten suomalaisen koulutusjärjestelmän laatuun ja päättäjien toimintatapojen laillisuuteen. Sekä varautua Italiasta lähtevään Euroopan talouskriisiin, joka toteutuessaan sotkisi poliittisen pelikentän kokonaan ja samalla tuhoaisi myös Suomen orastavan talouskasvun. Tai Eurooppaan suuntautuvaan uuteen kehitysmaalaisten ryntäykseen.

Suomi on pieni maa, ja se voidaan pitää kunnossa vain päättäjien aktiivisuudella. Juuri siksi Kataisen/Stubbin hallitusaika oli sellainen katastrofi kuin se oli. Ja osittain juuri siksi Sipilän hallituksella on ollut kiire. Ja juuri siksi poliittiseen passiivisuuteen ei saisi olla paluuta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tuliko susi vai kruununjalokivi?
Suomen talous kasvaa ennusteita nopeammin vuosina 2017-2021
Sipilän ja Kataisen hallitusten vertailu


torstai 22. joulukuuta 2016

Tuliko susi vai kruununjalokivi?

Suomi sai sitten uuden Sote-ratkaisun. Ihmisten valinnanvapaus lisääntyy ainakin teoriassa ja terveysalan yritysten bisnesmahdollisuudet kasvavat. Jälkimmäisiltä tosin odotetaan myös tehokkuuden lisäämistä ja sitä kautta asiakaskohtaisen kustannustason laskemista. Laskun kuittaa joka tapauksessa pääosin veronmaksaja, mutta osaltaan myös asiakas.

Kuten aina uusien päätösten jälkeen, hallitus kehui ja oppositio haukkui ratkaisua. Hallituspuolueista erityisesti Kokoomuksessa tuntui hyvältä. Niin voisi päätellä ainakin siitä kuinka ministeri Paula Risikko (kok) asian muotoili: "kuin joululahjan olisi saanut etukäteen".

Opposition ensimmäisistä reaktioista on kuulunut sekä asiallista kritiikkiä, että kaikuja punaiselta 1970-luvulta. Jälkimmäisen puki sanoiksi Li Andersson (vas), jonka mukaan uudistus on "ennen kaikkea joululahja isoille terveysfirmoille" - ikään kuin sosialistinen tulonjakopolitiikka olisi palvelujen toimivuutta ja hintaa tärkeämpi kysymys.

Uudistuksen todellisia vaikutuksia tietää tuskin kukaan. Se voi osoittautua sudeksi tai sitten kruununjalokiveksi. Jälkimmäiseksi se muodostuu, mikäli palvelut paranevat ilman kustannustason nousua, kustannukset laskevat ilman palvelutason heikkenemistä tai palvelut paranevat kustannusten samalla laskiessa.

Sudeksi uudistus osoittautuu mikäli palvelutaso heikkenee tai sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset nousevat. Suomessa ei ole varaa kumpaankaan. Emäsusi saatiin jos sekä kustannustaso nousee että palvelutaso laskee. 

Todennäköistä on, ettei uudistus vaikuta palveluihin samalla tavalla kaikkialla. Ehkäpä joillain seuduilla kaikki menee hyvin, kun taas toisaalla syntyy paljon ongelmia. Ja paikoin ei luultavasti tapahdu käytännössä oikeastaan mitään.

Niinpä kokonaisuus ratkaisee. Jääkäämme siis odottelemaan mitä tuleman pitää.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Voidaanko terrorismi lopettaa?

Kuluneen viikon terrorismi on saanut journalistit pohtimaan, millä vastaavat tapaukset voitaisiin estää. Helsingin Sanomien mukaan "usein psyykkisesti sairaat tekijät imitoivat toisiaan sekä iskuun ryhtymisessä että tekotavassa. Samoin kuin kouluampumisissa, avain tekojen estämisessä on uhan havaitseminen varhain. Se vaikeutuu entisestään, kun iskijät suunnittelevat tekoaan yksin."

Samalla lehti luo olkiukon kertomalla, että terrorismiin ehkäisemiseen "ei ole ­yksinkertaista reseptiä muilla kuin niillä, jotka syyllistävät kaikkia turvapaikkaa hakevia muslimeita terrorismista ja haluavat sulkea heiltä rajat."

Tässä vaiheessa tiedämme, että Venäjän suurlähettiläs ammuttiin Turkissa islamin nimissä. Saksan tapauksesta meillä ei ole varmaa tietoa, mutta ISIS on ottanut tapauksen omakseen.

Jos katsotaan menneeseen, voidaan varsinaista terrorismia nähdä tapahtuneen ainakin islamin nimissä, kansakuntien vapauden puolesta, kristinuskon nimissä sekä poliittisen vallankumouksen puolesta. Esimerkkejä näistä voidaan löytää vastaavasti eilisestä Saksasta, Espanjan baskimaasta, Pohjois-Irlannista ja 1970-luvun Saksasta. Suomessa terrorismiin viittaavaa toimintaa ovat harrastaneet lähinnä poliittiseen vihreyteen kallellaan olevat eläinsuojelijat.

Minun nähdäkseni terrorismiuhan havaitsemiseen kannattaa satsata jossain määrin. Asian kääntöpuolena on kuitenkin ihmisten vapauden heikkeneminen. Näin erityisesti silloin, jos terrorismi pyritään ehkäisemään kokonaan valvontaa kiristämällä.

Valvonnan lisäksi tarvitaan terrorismin syiden ehkäisemistä. Se tarkoittaa uskonnollisen tai poliittisen ääriajattelun ehkäisemistä. Jälkimmäiseen on vaikea nähdä yksinkertaista ratkaisua, sillä aatteet tulevat ja menevät - ja osa ihmisistä sortuu aina ääriajatteluun.

Uskonnollisen väkivallan torjumiseen puolestaan auttaa yhteiskunnan pitäminen mahdollisimman yksiuskontoisena tai kokonaan uskonnottomana. Sen sijaan terrorismia tilataan silloin, kun uskonnolliseen kenttään annetaan syntyä useita keskenään kilpailevia vahvoja uskonnollisia ryhmittymiä.

Sekä kristinuskon että islamin eri lahkoilla näyttää olevan erityisen suuri taipumus tuottaa ääriaineksia, jotka sortuvat vihanpitoon toisin uskovia kohtaan. Se ei tarkoita, että kaikki näihin uskontoryhmiin kuuluvat olisivat valmiita terroritekoihin, vaan vaarana on niiden sisälle kasvavien lukumäärältään useimmiten varsin vähäisten, mutta enemmistön hiljaisesti hyväksymien, ääriainesten syntyminen.

Toisin kuin poliittisen terrorismin suhteen, on uskonnollinen terrorismi vältettävissä ainoastaan pitämällä kansakunnan uskontokirjo mahdollisimman kapeana. Tämän päivän Suomessa se tarkoittaa islamilaisen maahanmuuton pitämistä mahdollisimman pienenä.

Se ei kuitenkaan tarkoita Helsingin Sanomien olkiukon mukaista kaikkien maahanmuuttajien syyllistämistä, vaan ainoastaan tosiasioiden tunnustamista. Siis sitä, että uskonnollinen vastakkainasettelu näyttää johtaneen ennemmin tai myöhemmin terrorismiin taipuvaisen ääriaineksen syntyyn.

Siksi Suomen kannattaa toteuttaa tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. Mutta samalla meidän täytyy ymmärtää, että muista syistä johtuva terrorismi ei sillä keinolla katoa mihinkään, vaan sen estämiseksi täytyy löytää muunlaiset lääkkeet. "Onneksi" juuri nyt lähes kaikki äärimmäisen tuhoisa terrorismi liittyy islamiin ja on siksi pidettävissä Suomen rajojen ulkopuolella järkevän maahanmuuttopolitiikan avulla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Angela Merkelin suru muistuttaa krokotiilin kyynelistä
Espanjan terrorisminvastaiset lääkkeet
Terrorismi kuriin itsesensuurilla ja muslimiyhteisöjen tuella

tiistai 20. joulukuuta 2016

Angela Merkelin suru muistuttaa krokotiilin kyynelistä

Saksan liittokansleri Angela Merkel antoi eilen illalla seuraavan lausunnon: "suremme kuolleita, ja toivomme että monia loukkaantuneita voidaan auttaa". Lausunnon syynä oli Berliinissä sattunut rekkasattumus, jossa kuoli ainakin 12 ihmistä ja monin verroin suurempi joukko loukkaantui.

Iltalehden tämänhetkisen pääuutisen mukaan "rekan kuskiksi epäilty henkilö on otettu kiinni aukion lähistöllä. Poliisi kertoi Twitterissä selvittävänsä parhaillaan, onko henkilö rekan kuljettaja. Toinen rekassa ollut epäilty kuoli tapahtumapaikalle."

Saman uutisen mukaan "rekasta kuolleena löytynyt henkilö oli Puolan kansalainen. Sen sijaan kiinniotetusta henkilöstä poliisi ei ole vielä toistaiseksi kertonut mitään."

Aiemmin eilen Iltalehti tuli maininneeksi puolalaismiehestä, että "turvallisuuslähteiden mukaan rekan ajaksi epäilty mies oli turvapaikanhakija Afganistanista tai Pakistanista. Lähteiden mukaan hän oli saapunut Saksaan helmikuussa."

Myös tämän jutun mukaan mies oli kuitenkin EU-maa Puolan kansalainen, joten herää kysymys miksi hän oli turvapaikanhakijana Saksassa. Ei kai vain Angela Merkelin johtaman hallituksen turvapaikkapolitiikan seurauksena?

Myöhemmissä lehden uutisissa mahdollisesta turvapaikanhakijataustasta ei kuitenkaan mainittu mitään. Sen sijaan CNN:lle kommentoineen silminnäkijän mukaan "tämä ei ikimaailmassa ollut vahinko".

* * *

En nyt ehdi kattavasti katsomaan mitä muut mediat kertovat tapahtumasta. Helsingin Sanomien uutista kuitenkin vilkaisin ja se ei jutussaan maininnut mitään kuolleen miehen taustasta. Itse kirjoituksesta sai kuitenkin sen käsityksen, että myös erkkomedian mukaan kyseessä lienee islamin innoittama terrori-isku.

Lehden toisessa jutussa puolestaan kerrottiin Ranskassa jo osatun varautua mahdolliseen terrori-iskuun. Sen mukaan jutun kirjoittaja oli lehden kuvaajan "kanssa viime viikon tiistaina Ranskan suurimmilla joulumarkkinoilla Strasbourgissa keräämässä materiaalia... huomasimme heti vanhaakaupunkia lähestyessämme, että nyt Nizzastakin oli otettu opiksi.

Kaikki noin neliökilometrin kokoiselle markkina-alueelle johtavat parikymmentä tietä oli suljettu tiesuluin, joiden tukkeina oli poikittain pysäköityjä pakettiautoja. Laukutkin katsottiin. Markkina-aikaan keskustassa ei saa autoilla ollenkaan."

Juttu vetää viime aikojen eurooppalaisista sattumuksista sen johtopäätöksen, että "jälleen kerran terroristit onnistuivat luomaan tähän rauhaan ruman ja jonkin aikaa kestävän särön. Vielä viikko sitten Strasbourgin joulumarkkinoilla hymyiltiin, ihailtiin upeita valoja ja juotiin kuumaa valkoviiniä jutustellen ja naureskellen. Nyt tunnelma taitaa sielläkin olla toinen – valitettavasti."

Toimittaja lienee Strasbourgin tunnelman suhteen oikeassa. Sen sijaan häneltä ei löydy minkäänlaista selitystä tapahtuneelle. Ei analyysiä siitä, mikä on tunnelman muuttumisen perimmäinen syy. Eikä luonnollisesti ehdotusta siitä, mitä ongelmalle voitaisiin tehdä.

Yhtä kaikki, tämän blogin lukijat lienevät tottuneet siihen, ettei Länsi-Euroopassa jostain käsittämättömästä syystä haluta analysoida saati tunnusta islamilaisen terrorismin luonnetta. Näin siitä huolimatta, ettei muslimiterrorismia olisi, ellei maanosaan olisi yhä kiihtyvällä tahdilla muuttanut ihmisiä Muhammedin uskonoppeja seuraavista kulttuureista.

* * *

Palatakseni Angela Merkeliin. Hän on ollut eurooppalaisen ultraliberaalin maahanmuuttopolitiikan keskeinen asianajaja. Siksi hänen surunsa, vaikka onkin varmasti aitoa, kuulostaa krokotiilin kyyneliltä. Juuri hänen poliittinen toimintansa on edesauttanut nyt Saksassa nähtyä onnettomuutta.

Ja juuri Merkelin ajaman maahanmuuttopolitiikan takia myöskään Strasbourgin joulumarkkinoiden tunnelma ei ole enää samanlainen kuin joskus ennen. Ja juuri siksi eurooppalaisten ihmisten elämä on, HS:n juttua lainatakseni, "tasapainoilua kaikkia rasittavan ylivarautumisen ja erittäin todellisten uhkien välillä".

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Muslimit puhkaisevat Saksan sodanjälkeisen trauman
Saksastakin on tullut mielenkiintoinen maa
Terrorismin uhka muuttaa maailmamme

maanantai 19. joulukuuta 2016

Spekuleerausta Lahden viestijoukkueista

Eilen haettiin ensimmäistä kertaa asemia maastohiihdon Lahden MM-kisojen viesteihin. Ensin päästettiin ladulle miehet.

Lähtökohta oli sellainen, että Suomen miehistä puuttuivat terävimmät syömähampaat: upeasti kauden avannut Matti Heikkinen ja perinteisen hiihtotavan erikoismies Iivo Niskanen. Oli siis jo etukäteen selvää, ettei joukkue taistelisi mitalisijoista.

Siten jännitys kohdistui kahteen viestijoukkuepaikasta taistelevaan pariin. Sami Jauhojärvi ja Perttu Hyvärinen antoivat näyttönsä perinteisen osuuksilla ja vastaavasti Lari Lehtonen ja Ville Nousiainen kilpailivat vapaan hiihtotavan ensimmäisestä osuudesta. Niskanen ja Heikkinenhän hiihtävät joka tapauksessa toisen ja neljännen osuuden.

Sami Jauhojärvi on viime aikojen arvokisoissa tuonut Suomen kerta toisensa jälkeen avausosuudelta kärjessä tai kärjen mukana. Niin eilenkin. Vahva näyttö, jonka perusteella häntä ei voine syrjäyttää Lahden avausosuudelta. Ei sittenkään, vaikka Hyvärinen hiihti varsin komeasti oman osuutensa ja toi Suomen vaihtoon niin ikään kärjen tuntumassa.

Elämänsä kuntoon päässyt Lari Lehtonen puolestaan nosti Suomen takaisin kärjen välittömään läheisyyteen ja tarrasi siten vahvasti Lahden viestin kolmanteen osuuteen Ville Nousiaisen väsähtäessä omalla osuudellaan. Tosin vielä jäi testaamatta Perttu Hyvärisen viestinhiihtokyky vapaalla hiihtotavalla - siihen ei kelvannut lauantainen kymppikään, koska Lehtosen kanssa tasatahtia kilpailun aloittanut Hyvärinen kaatui matkalla.

Tämän perusteella lienee todennäköisintä, että Suomen joukkueen Lahdessa muodostavat Sami Jauhojärvi, Iivo Niskanen, Lari Lehtonen ja Matti Heikkinen. Tällä kertaa Suomella on jopa särkymävaraa, koska Perttu Hyvärinen varamiehenä pystyy paikkaamaan varsin hyvin sekä perinteisen että vapaan hiihto-osuuden hiihtäjän sairastumisen.

Lahden MM-viestiin tullaan siten lähtemään mitalinkiilto silmissä!

* * *

Naisten puoleltakin puuttui ehdottomasti kovin syömähampaamme eli huippukuntoinen Krista Pärmäkoski. Lisäksi poissa oli melko vaatimattomasti tämän kauden avannut Kerttu Niskanen. Tästä huolimatta naiset hiihtivät eilisessä viestissä toiseksi - eli hävisivät vain käytännössä voittamattomalle Norjalle.

Naisista avausosuuden hoiti Aino-Kaisa Saarinen kohtuullisesti jääden toki kauas Norjasta, mutta vain hiukan Venäjästä. Kautensa umpisurkeasti avannut Anne Kyllönen sen sijaan oli kuin uudesti syntynyt ja nosti Suomen jälleen taisteluun kakkossijasta.

Kilpailun kaksi ensimmäistä osuutta eivät siis ratkaisseet mitään ajatellen Lahden MM-viestien perinteisen osuuksia. Auki jäi Kyllösen ja Saarisen välinen paremmuus, sillä vaikka Kyllönen olikin eilen hiukan vakuuttavampi on Saarinen hiihtänyt koko alkukauden varmemmin.

Eikä perinteisen osuuksilta voi sulkea pois myöskään Kerttu Niskasta, mikäli tämä pääsee aiempien vuosien tasoiseen kuntoon; eikä myöskään Laura Monosta tai Krista Pärmäkoskea, mikäli heitä ei sijoiteta vapaan osuuksille.

Vapaan osuudet suomalaiset hoitivat eilen kiitettävästi. Riitta-Liisa Roponen hoiti oman osuutensa tyylikkäästi ja Laura Mononen lähti ankkuriosuudella omille teilleen tuoden Suomen varmasti hopeasijalle. Molemmat ovat siis vahvoja ehdokkaita Lahden viestin vapaan osuuksille.

Käytännössä naisten viestijoukkueen tilanne on täysin auki. Toisaalta eilisen perusteella on yhtä selvää, että Lahdessa kelpaa vain vähintään hopea, koska Pärmäkosken puuttuessakin joukkue pystyi toiseen sijaan.

Kulta sen sijaan lienee epärealistinen tavoite, vaikka sitä epäilemättä lähdetään tavoittelemaan. Sen saavuttaminen edellyttää kuitenkin viestinelikon tason nostamista vielä nykyisestäkin tai norjalaisten pahaa epäonnistumista. Lisäksi tosiasia lienee, ettei Krista Pärmäkoski sen enempää kuin Laura Mononenkaan pysty ankkurina voittamaan loppukiritaistelua vahvoja norjalaisia vastaan.

Niinpä naisten mahdollinen kultamitali on ratkaistava jo matkalla. Se on äärettömän vaikeaa Wengin, Björgenin tai Östbergin osuudella. Siten Suomen taktiikkaa laadittaessa voitaisiin tähdätä sille osuudelle, jonka norjalaisista hiihtää joku muu kuin yksi edellä mainituista.

Se lienee valitettavasti viestin kolmas osuus, jolle suomalaisilla ei ole asettaa ylivoimaista syömähammasta. Näin siksi, että kaikki kärkihiihtäjämme Riitta-Liisa Roposta lukuun ottamatta ovat perinteisellä parempia kuin vapaalla. Ratkaisu pitäisi siis pystyä tekemään jotain vuonomaan kolmea kärkihiihtäjää vastaan.

Miten tämä kaikki näkyy Suomen joukkueen kokoonpanossa jää nähtäväksi - mutta ehkäpä tavoitteeksi voidaan asettaa yksinkertaisesti matkan taivaltaminen mahdollisimman lyhyessä ajassa välittämättä taktisista kuvioista matkan varrella.

Siinä tapauksessa ainakaan Monosta ei kannata laittaa vapaan osuudelle, vaan hiihtämään viestin toista osuutta, Siis juuri sitä osuutta, jolla Virpi Kuitunen tapasi aikanaan ratkaista viestejä. Ja jolla Juha Mieto varmisti aikanaan Innsbrukin olympiaviestin Suomelle.

Oma veikkaukseni Lahden naisten viestijoukkueeksi on tässä vaiheessa siis seuraava: Kerttu Niskanen, Anne Kyllönen tai Aino-Kaisa Saarinen (riippuen heidän päivän kunnostaan), Laura Mononen, Riitta-Liisa Roponen ja Krista Pärmäkoski. Vaihtoehtoisesti voidaan ajatella Monosen ja Pärmäkosken vaihtavan paikkaa, mikäli toiseen osuuteen satsataan oikein tosissaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Jännityksen kohteita alkaneelle talvelle
Norjalainen dopingohjelma
Kohti Lahtea norjalaisten viedessä ja suomalaisten vikistessä

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Annamari Sipilä heräsi musliminaisten tasa-arvo-ongelmaan

Tänä aamuna hämmästyin, sillä Helsingin Sanomien toimittaja Annamari Sipilä oli huomannut yhteiskunnan osittaisenkin islamisoitumisen johtavan naisten tasa-arvo-ongelmiin. Näin on käynyt Iso-Britanniassa, missä muslimien on annettu jo 1980-luvulta alkaen pitää omia lakejaan yleisen oikeusjärjestelmän rinnalla.

Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta itse asiassa jo pari kuukautta sitten. Taustalla on se, että saarivaltion pääministeri Theresa May on nostanut asian esille. Tartuin aiheeseen myös tuolloin todeten brittien sharia-tuomioistuinten olevan vain yksi ilmentymä siitä sinisilmäisyydestä, joka leimaa länsimaisten yhteiskuntien suhdetta islamiin.

Toimittaja Sipilä toteaa kirjoituksessaan sharia-tuomioistuinten naisiin liittyvän ongelman jättäen kuitenkin mainitsematta niiden merkityksen muslimien ja muun yhteiskunnan välisessä segregaatiossa ja siten myös islamilaisen nuorison radikalisoimisessa. Mutta parempi tämäkin kuin totaalivaikeneminen.

Mielenkiintoiseksi Sipilän kannanoton tekee hänen loppukaneettinsa. Sen mukaan "Southall Black Sisters -naisjärjestön Pragna Patel vaati..: ´Haluamme, että kaikkiin sovelletaan maallista lakia, joka tukeutuu ihmisoikeuksiin.´ On uskomatonta, että tätä pitää vaatia erikseen, vaikka eletään Britanniassa ja vuotta 2016."

Ja kuitenkaan toimittaja Sipilä ei ole havainnut täsmälleen samojen ongelmien leimaavan suomalaista yhteiskuntaa sen suhtautumisessa profeetta Muhammedin oppeja seuraaviin uusiin jäseniinsä. Meillä on olkaa kohauttaen hyväksytty musliminaisten pukeutumisen ilmiselvä rajoittaminen, sukulaismiesten naisten ihmissuteisiin kohdistama aggressiivinen valvonta ja jopa somaliennaisten moniavioisuus.

Shariassa ja yleisemminkin islamissa on myös muita heikosti meidän yhteiskuntaamme sopivia piirteitä, jotka ovat ehkä nousseet julkisuuteen, mutta eivät ole johtaneet todelliseen yhteiskunnalliseen keskusteluun saati toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi. Otan kaksi esimerkkiä.

Helsinkiläinen imaami Abbas Bahmanpour ilmoitti muutama vuosi sitten suorassa TV-lähetyksessä homouden olevan sharian mukaan kielletty ja siitä seuraavan rangaistuksen olevan kuoleman. Samassa yhteydessä toinen muslimi totesi, että sharia sopisi myös Suomeen. Paikalla ollutta demaripoliitikkoa nauratti.

Itseään vastuulliseksi kutsuvassa mediassa asiaa ei käsitelty mainintaa enempää, vaikka on ilmeisen selvää mitä imaamin lausunto tarkoittaa hänen seurakuntaansa kuuluvien homoseksuaalien ihmisoikeuksien toteutumiselle. Tai mitä toisen muslimin näkemys tarkoittaisi ihmisten väliselle oikeudelliselle tasa-arvolle Suomessa.

Toisen esimerkin otan niin ikään Suomessa toimineen imaamin näkemyksestä, jonka mukaan 13 vuotta on tytölle sopiva avioitumisikä. Hän kertoi myös itse vihkineensä 14-vuotiaan tytön kaksikymppiselle miehelle, koska hänen mielestään on parempi harrastaa seksiä aviossa kuin sen ulkopuolella.

Imaami unohti, että Suomessa on 16 vuoden suojaikä, joten kaksikymppisellä ei ole maassamme lainkaan lupaa harrastaa sukupuolisuhteita 13- tai 14-vuotiaiden kanssa. Imaami ei kohtuullisesta julkisuudesta huolimatta saanut syytettä parituksesta eikä yllytyksestä seksuaalirikokseen.

Kaikkiaan minusta on siis aivan erinomaista, että Sipilä nosti islamilaisen oikeuden ongelmat esille myös Suomessa. Seuraavaksi odotan hänen oivaltavan miten hänen tänä aamuna esille nostamansa asia liittyy Suomen maahanmuuttopolitiikkaan ja uussuomalaisten kotouttamiseen laajemminkin.

Samalla odotan myös suomalaisilta poliitikoilta ihmisten välisestä tasa-arvosta huolehtimista, jotta meidän ei tarvitse joskus myöhemmin huudahtaa: "uskomatonta, että tätä pitää vaatia erikseen, vaikka eletään Suomessa ja vuotta...". Sekä maamme virkakoneistolta sen varmistamista, ettei sharia-laki ole jo voimassa jossain maamme muslimivaltaisista lähiöistä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sharia on kiellettävä perustuslain perusteella
Jouluisia ajatuksia shariasta
Britanniassa lähes miljoona muslimia kannattaa terrorismia

lauantai 17. joulukuuta 2016

Muslimien erityispalveluista

Maahanmuuttokriittiset ihmiset syyttävät -kritiikittömiä silloin tällöin siitä, että nämä vaativat ja järjestävät muslimeille erityispalveluja. Siis sellaisia kuin naisille omia uimavuoroja, joihin miehillä ei ole asiaa. Tai poikkeuksia työpaikkojen tarkoituksenmukaisesta pukeutumisesta.

Tämän aamun lehdestä löytyi vahvistusta näille syytöksille. Raudaskylän kristillisen opiston rehtori nimittäin kirjoitti uskonnon uudenlaisesta tulemisesta yhteiskuntaan. Eikä hän tarkoittanut omaa uskontoaan vaan islamia.

Rehtori perusteli asiaa sillä, että "oma uskonto ja kulttuuri tukevat maahanmuuttajien kotoutumista." Tämä saattaa jossain määrin pitää paikkansa ensimmäisen polven maahanmuuttajien osalta, mutta tuskin edesauttaa heidän jälkeläistensä tulevaisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Rehtorilla on kuitenkin unelma. Sen mukaisesti "ajatus turvallisesta tilasta konkretisoituu, kun eri toimijat sisäistävät ihmisten koskemattomuuteen, tasavertaisuuteen ja vuorovaikutukseen liittyvät periaatteet ja toimivat niiden mukaisesti. Ääneen lausuttuina ja käytännössä noudatettuina tällaiset ohjeet luovat ja vahvistavat turvallista tilaa."

Ei ole syytä moittia rehtoria kauniista unelmastaan. Ainoa vaikeus sen toteutumiselle lienee, ettei tuo koskemattomuuden, tasavertaisuuden ja vuorovaikutuksen periaate näyttäisi olevan kovinkaan vahvassa kurssissa islamilaisen maahanmuuttajaväestön parissa.

Vai arveleeko joku, että rehtorin unelmoimassa turvallisessa tilassa musliminaiset voisivat olla luontevassa kanssakäymisessä nuorten suomalaismiesten kanssa siten, etteivät velipojat vahtisi haukkana heidän kunniaansa?

* * *

Aamun lehdessä oli toinenkin outo juttu. Siinä puhuttiin paperittomista maassaoleskelijoista. Jutun mukaan ministeri Risikko (kok) on linjannut - aivan oikein - ettei heille pidä antaa lainkaan käteistä rahaa, vaan ainoastaan välttämätön ruoka ja tarvittaessa katto pään päälle. Toivottavasti ei kuitenkaan kallista gourmeta eikä kokonaisia asuntoja vaan soppatykki ja yhteinen asumistila.

Saman jutun lopulla Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen alleviivasi puolueensa laillista menoa vastustavan kannan. Hänen mukaansa laittomasti maassa olevat "ihmiset eivät edes uskalla hakea apua, jos on pelko, että paikalla odottaa poliisi, joka vie lentokentälle."

Toisin sanoen meillä on eduskunnassa keskisuuri puolue, jonka mielestä poliisin toiminta ja lakien noudattaminen ovat alisteisia maahanmuuttajien toiveelle elää maassamme ilman siihen oikeuttavaa lupaa. Siis laittomasti.

* * *

Eikä kahta ilman kolmatta. Lehdessä oli nimittäin juttu Maunulaan rakennetusta tyttöjen huoneesta. Sen mukaan siitä on syntynyt pienimuotoinen kohu. Tämän kirjoituksen aiheeseen liittyen oleellinen oli seuraava virke: "maahanmuuton vastustajat ovat tulistuneet siitä, että Maunulassa pyritään osallistamaan muslimitaustaisia nuoria yhteiskuntaan."

Virke sisältää omituisuuksia ainakin kahdessa mielessä. Niistä ensimmäinen liittyy kahteen avaussanaan: "maahanmuuton vastustajat".

En usko, että Suomessa on lainkaan maahanmuuton vastustajia. Tuskin ensimmäistäkään. Sen sijaan suurin osa suomalaista suhtautuu kriittisesti resurssimme ja kotouttamiskykymme ylittävään humanitaariseen maahanmuuttoon, koska sen on nähty aiheuttavan valtavia ongelmia niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Toinen omituisuus löytyy väitteestä, jonka mukaan nämä fiktiiviset "maahanmuuttovastaiset" olisivat tulistuneet pyrkimyksestä muslimitaustaisten nuorten osallistamiseksi yhteiskuntaan. Pikemminkin kritiikki lienee ollut päinvastaista: muslimityttöjen sulkeminen eriöön ei ole omiaan kotouttamaan heitä vaan pikemminkin se vahvistaa heidän eriytymistään muusta yhteiskunnasta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kolaroiva bussikuski lisäsi rasimia ja vaikeutti kaltaistensa työllistymistä
Sharia on kiellettävä perustuslain perusteella
Pauli Juuselalle maailma on jo täällä









perjantai 16. joulukuuta 2016

Kolaroiva bussikuski lisäsi rasimia ja vaikeutti kaltaistensa työllistymistä

Tämä kirjoitus liittyy bussikuskiin, joka sai potkut aiheutettuaan vuoden kuluessa yhteensä viisi liikennevahinkoa. Hän oli saanut niiden takia suullisen huomautuksen, kirjallisen varoituksen ja ajotapakoulutusta, kuten yhtiössä oli ollut tapana.

Tapausta tutkineen hovioikeuden mukaan linja-autoliikenteessä toimivilla yrityksillä on velvollisuus huolehtia matkustaja- ja liikenneturvallisuudesta. Siten sarjassa kolaroivan kuljettajan irtisanomiseen on ollut asiallinen ja painava syy.

Bussikuski vei tapauksen kuitenkin ensin käräjäoikeuteen ja myöhemmin hovioikeuteen väittäen, että häntä olisi etnisen alkuperänsä takia syrjitty rasistisesti.

Kuljettajan väite on mielenkiintoinen jo siksi, että yhtiön työntekijöistä noin 65 prosenttia oli tapahtumien aikaan maahanmuuttajataustaisia ja hänen esimiehensä alaisuudessa työskennelleistä noin kymmenen oli afrikkalaistaustaisia. Näiden lukujen valossa yhtiö ei kuulosta rasistien pesältä vaan pikemminkin erittäin suvaitsevaisten ihmisten puulaakilta.

Vielä mielenkiintoisempi nyt nähty oikeusfarssi on yksittäistapauksena, joka osoittaa kuinka pitkälle jotkin maahanmuuttajat ovat valmiita menemään jopa ilmeisen perättömien rasismisyytösten kanssa. Nähdyn tapauksen kaltainen oikeuslaitoksen ajan väärinkäyttö herättää myös kysymyksen siitä, maksoiko irtisanottu henkilö oikeudenkäyntinsä itse, vai pääsimmekö minä ja muut veronmaksajat kustantamaan sen. Veikkaan jälkimmäistä.

Tapauksella on ainakin kaksi seurausta, joilla on merkitystä afrikkalaisten maahanmuuttajien kannalta. Eikä kumpikaan niistä ole heidän kannaltaan positiivinen.

Ensinnäkin on selvää, että oikeudenkäynti tämän tapaisissa asioissa herättää syystäkin vastenmielisyyttä maahanmuuttajia kohtaan. Näin myös silloin, jos kyseessä olisi pikemminkin yksittäistapaus kuin merkki maahanmuuttajien yleisestä käyttäytymiskoodista.

Tosin samassa yhteydessä täytyy todeta, että taustalla on saattanut olla myös manipulointia, jonka jutun hävinnyt asianajaja on kohdistanut irtisanottuun saadakseen itselleen helppoa rahaa. Onhan hänelle täytynyt olla selvää jo ennen oikeudenkäyntejä, ettei jutulla ole minkäänlaisia menestymisen mahdollisuuksia. Tai ellei ole, on syytä kysyä hänen ammattitaitonsa perään.

Toinen tapauksesta seuraava seikka on maahanmuuttajaväestön työmarkkinatilanteen vaikeutuminen. Oikeudessa kuljettajan kiistakumppanina olleelle maahanmuuttajia joukoittain palkanneelle yritykselle aiheutui todellisia kustannuksia tai ainakin paljon vaivaa turhasta oikeudenkäynnistä. Looginen johtopäätös sellaisesta olisi rekrytoinnin kohdistaminen työnhakijoihin, joihin ei liity riskiä ilmeisen perusteettomista oikeudenkäynneistä.

Kiitos asianajajaliitolle ja Vantaan Sanomille tapauksen esille tuomisesta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuuttajien yliedustus raiskauksissa on tilastotietojakin suurempi
Vesa Puuronen puhuu viisaita
Erotetun opettajan tapaus

torstai 15. joulukuuta 2016

Etelä-Sudanin kehityksestä Google-haun valossa

Kysyin tammikuussa 2011 onko Etelä-Sudanilla malttia kehittyä. Sen jälkeen olen palannut aiheeseen pariinkin kertaan.

Etelä-Sudanin tilanteeseen on syytä palata tänään, sillä Iltalehti on välittänyt meille uuden uutisen tuosta vasta äskettäin itsenäisyyden saaneesta luonnonvaroiltaan ja kulttuurisesti upporikkaasta maasta. Palaan siihen hetken kuluttua.

Vuoden 2011 kirjoituksessani totesin Etelä-Sudanilla olevan hyvät edellytykset nousta "taloudellisesti riippumattomaksi ja vauraaksi kansakunnaksi" todeten kuitenkin samaan hengenvetoon, etteivät hulppeat luonnonvarat ole aina olleet omistajalleen onneksi.

Samalla nostin esille afrikkalaisen demokratiakäsityksen aiheuttamat ongelmat, puuttuvan infrastruktuurin ja ennen kaikkea monikulttuurisuuden luomat haasteet.

Niinpä tein Google-haun tässä käsiteltävän valtion nimellä. Tulosluettelo oli sen verran valaiseva, että päätin vain listata tähän maan kehitystä kuvaavat otsikot.

Maaliskuu 2014: "Etelä-Sudanin kriisi syvenee"
Elokuu 2015: "Etelä-Sudanin kriisi koettelee pahiten lapsia"
Heinäkuu 2015: "Etelä-Sudan on katastrofin partaalla"
Syyskuu 2015: "Naisia pidetään seksiorjina Etelä-Sudanin "raiskausleireillä"
Heinäkuu 2016: "Vuotaako veri taas? Etelä-Sudan luisuu kohti uutta sotaa"
Joulukuu 2016: "Etelä-Sudan kamppailee liimatakseen rauhansopimuksen riekaleet yhteen"

Tämän kaiken jatkoksi Iltalehti teki tälle päivälle jo tämän kirjoituksen alussa mainitsemani oman uutisensa. Sen mukaan juuri tällä hetkellä yli 360 000 eteläsudanilaista lasta on vaarassa kuolla nälkään, yli puolet maan lapsista ei Unicefin mukaan pääse kouluun ja lisäksi yli miljoona eteläsudanilaista on paennut maasta.

Näistä asioista kertovan lyhyen juttunsa IL oli otsikoinut seuraavasti: "Unicef: Etelä-Sudanin lapsia värvätään aseryhmiin kiihtyvään tahtiin". Tänä vuonna värvättyjen lasten määräksi selviää itse jutusta 1300. Vuosien mittaan värvättyjen lasten kokonaismäärä on 17 000.

Näiden uutisten jälkeen jään suurella mielenkiinnolla odottamaan Etelä-Sudanin jatkokehitystä. Nouseeko maailman nuorin valtio jonain päivänä tavoittelemaan edes siedettävää hyvinvoinnin tasoa, vai osoittautuuko afrikkalainen monikulttuurinen yhteiskunta jälleen kerran täydellisen kyvyttömäksi huolehtimaan asioistaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomi ja Etelä-Sudan nousivat maailman kärkeen!
Miksi Etelä-Sudanilla ei ole malttia vaurastua?
Onko Etelä-Sudanilla malttia kehittyä?

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Feministipuolue ja inhimillinen turvallisuus

Helsingin Sanomat kertoi, että Espoossa naisia jalkovälistä kourinut parikymppinen mies sai puoli vuotta ehdollista vankeutta. Lisäksi hänen pitää maksaa naisille yhteensä 1900 euron korvaukset.

Oikeuden mukaan "toistuvat teot osoittavat miehessä oikeuden mukaan täydellistä välinpitämättömyyttä toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta kohtaan. Miehellä ei voinut syntyä käsitystä siitä, että teot olisivat sallittuja."

Tapaus ei ole seksuaalirikosten törkeimmästä päästä. Se on kuitenkin valaiseva maahanmuuttopolitiikkamme kannalta, sillä oikeuden mukaan "miehelle ei voi olla yllätys, jos oleskelulupaprosessissa annetaan merkitys tällaiselle tuomiolle".

Vastaavasti suomalaisille ei pitäisi olla yllätys, että nyt tuomitun kaltainen käyttäytyminen on yleistä tiettyihin etnis-uskonnollisiin ryhmiin kuuluville ihmisille. Siitä on kuitenkin kaikesta median haluttomuudestakin huolimatta tihkunut runsaasti tietoja julkisuuteen.

Vai ovatko suomalaiset jo unohtaneet uutisen, jonka mukaan tietyt maahanmuuttajat syyllistyvät ikä- ja sukupuolijakauman (nuoruus ja miesvaltaisuus), alhaisen tulotason ja suurkaupungeissa asumisen huomioimisen jälkeenkin 13-kertaa useammin raiskauksiin kuin valtaväestö? Tai eivätkö he enää muista Kölnin ja Helsingin uudenvuodenyön tapahtumia?

Nyt oikeudessa arvioitu Espoon tapahtumasarja ei siis ole sattuman tulosta. Sen sijaan se on osa sitä vääjäämätöntä yhteiskunnallista muutosta, joka seuraa täysin suomalaisesta poikkeavan kulttuurin laajamittaisesta rantautumisesta maahamme.

Tässä tilanteessa moni saattaa asettaa toiveensa puoluerekisteriin pyrkivään Feministiseen puolueeseen. Puolueesta kiinnostuneen äänestäjän kannattaakin katsoa tarkasti, mitä kuntavaaleihin mukaan lähdössä oleva uusi tulokas kertoo inhimillisestä turvallisuudesta omalla nettisivullaan. Tai ei tarvitse: kopioin tekstin suoraan tähän.

"Turvaa etsivät ihmiset kuolevat Euroopan rajoille. Miesten naisiin kohdistama väkivalta on maailmanlaajuinen ilmiö, joka on myös yksi Suomen keskeisiä turvallisuusongelmia. Ilmastonmuutos uhkaa erityisesti köyhiä, naisia ja alkuperäiskansoja. Feministinen puolue katsoo, että turvallisen ja paremman elämän etsimisen tulee olla kaikkien oikeus. Haluamme turvallisuuspolitiikkaa, jota eivät määrittele kansalliset rajat ja jonka keskiössä on ihminen."

Äänestä siis feministejä, mikäli haluat maamme rajat auki kaikille halukkaille kaikkine seurauksineen. Totta on, että silloin "keskiöön" joutuu tämän kirjoituksen avanneen espoolaistapauksen tavoin moni naisihminen ja oikeusistuimet saavat juttulistaansa täytettä. Ja ehkäpä mediakin kieli keskellä kirjoitettuja pikku-uutisia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tervetuloa Feministit!
Feministis-rasistinen kuolemantuomio
Eva Biaudet tasa-arvon perässä

tiistai 13. joulukuuta 2016

Ruotsin Kokoomus katuu - mutta miten korjata tehdyt virheet?

Ruotsissa ovat Kokoomuksen merkkihenkilöt todenneet joukolla sen, minkä me suomalaiset olemme tienneet jo pitkään. Helsingin Sanomien otsikon mukaisesti "Ruotsissa alkoi katumusharjoitusten aika – avoin maahanmuuttolinja oli virhe".

HS:n sivuilla asiasta kirjoittaneen Elina Kervisen mukaan tilinteko kertoo selvästä ilmapiirin muutoksesta Ruotsissa suuren turvapaikanhakijamäärän seurauksena. Poliitikkojen mieli on hänen mukaansa muuttunut siksi, että tilanne on uusi ja kuntien paine kova.

Kervisen mukaan taustalla lienee myös puoluepoliittinen taktiikka. Maahanmuuttovastaiset Ruotsidemokraatit ovat vieneet juuri kokoomuksen ääniä. Siksi uutta linjaa on nyt korostettava.

Kervinen lienee oikeassa sikäli, että ehkäpä puoluepoliittinen kilpailu on tosissaan Kokoomuksen uuden ja uljaan poliittisen retoriikan välitön syy. Sen sijaan hän ei puhu muutoksen perimmäisistä syistä, vaan piilottaa ne huolellisesti vaikenemalla.

Todelliset syyt selviävät googlaamalla sanoja Rosengård, Rinkeby tai Tensta. Ellei sitten halua etsiskellä tilastoista seksuaali- ja väkivaltarikosten kehitystä, koulujen välisiä eroja tai vuokra-asuntotilanteen muutoksia.

Kervisen kirjoituksen mielenkiintoisin virke tulee aivan lopussa ja kertoo osaltaan siitä maailmanparannuksen käsittämättömästä voimasta, joka kaikesta huolimatta elää edelleen länsinaapurissa. Kervisen sanoin: "toinen [Ruotsi] korostaa, että Reinfeldtin linjaa tulisi katumisen sijaan pitää arvossa: Ruotsi menestyi taloudellisesti ja kantoi samalla pitkään suuren vastuun ihmisten hädästä, kun muut Euroopassa sulkivat oviaan".

Täällä itäisessä naapurissa voimme tietenkin olla joko vahingoniloisia tai sääliviä. Keskeinen lähitulevaisuuden seuraamiskohde länsinaapurin osalta on joka tapauksessa siinä, kuinka Ruotsi pystyy korjaamaan tekemänsä virheet. Vai pystyykö lainkaan? Tai haluaako edes?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ruotsi on hiekkalaatikon ressukka
Suomen ja Ruotsin raiskaustilastot rikkovat ennakkoluuloja
Ruotsiin maahanmuuttovaalit, entä Suomeen?

maanantai 12. joulukuuta 2016

Somalitaustainen stand-up koomikko valokeilassa

Helsingin Sanomat nosti tänään valokeilaan somalitaustaisen stand up -koomikko Fathi Ahmedin. Ammattiopistossa kokin taidot hankkinut mies on huumori-harrastuksensa lisäksi töissä traktoriravintola Zetorin keittiössä. Kyseessä ei siis ole mikään sossupossu, vaan rehellisellä  työllä leipänsä hankkiva kansalainen.

Esimerkkeinä miehen stand-up komiikan aiheista kerrottiin burkaan puetun tytön ulkonäön arvioinnista ja mamu-kokkien keittiöhommista perussuomalaisten viettäessä juhlailtaa. Jälkimmäinen oli Ahmedin mukaan "aika absurdia".

Valokeilaan nostettu koomikko on ilmeisesti äärettömän taitava. Siihen viittaa se, että HS kuvaa hänen tekemisiään kertomalla, että hän "on jo kahden vuoden ajan tappanut yleisöä nauruun alkoholista, väkivallasta, islamista ja jihadista kirjoitetuilla naurupommeilla". Toivottavasti ilmaisu oli vertauskuvallinen eikä oikeita ruumiita ole syntynyt.

Vuosi sitten koomikkoa itseään ei kuulemma naurattanut. Syynä oli se, että hänen itkiessään pikkuveljen hautajaisissa oli vanhempi mies alkanut paheksua hänen kyyneleitään. Ahmed otti ja erosi hetkeksi islamista vain palatakseen pian takaisin.

Tämän kirjoituksen laukaisi se, että Helsingin Sanomien toimittaja kertoi Ahmedin vitsailevan islamista ja jihadista. Burka-juttua lukuun ottamatta niihin liittyvästä huumorista ei kuitenkaan annettu esimerkkejä.

Sen sijaan Ahmed kertoili toimittajan pyynnöstä islamin hyvistä puolista. Niitä ovat perhekeskeisyys, joka antaa vakautta ja ´pitää järkyttävän hyvää huolta myös oudoissa tilanteissa´, päihteettömyys ja se, ettei väkivaltapelejä tai merkkivaatteita osteta pelkän ostamisen takia.

Islamin huonoista puolista toimittaja ei kysellyt, eikä Ahmed nostanut niitä esille oma-aloitteisestikaan. Tai jos nosti, ei niitä kirjoitettu artikkeliin.

Auki jäi myös se väänteleekö Ahmed huumoria Muhammedin alaikäisestä Aisha-vaimosta tai islamin nimissä ihmisten päitä leikkaavista islamisteista? Tai ruotsalaisesta imaamista, joka neuvoi naisia vaikenemaan miehensä väkivallasta.

Vai naurattaako hän kuulijoita sillä kuinka islamilainen kulttuuri ei ole keskiajan jälkeen juurikaan tuottanut maailmanluokan tieteellisiä keksintöjä eikä siis myöskään tieteen nobeleita. Tai siitä, kuinka Iso-Britanniassa melkein miljoona muslimia hyväksyy terrorismin.

Olisi myös mukava tietää repiikö hän huumoria naisten elektronisesta valvonnasta Saudi-Arabiassa tai sharia-lain erinäisistä piirteistä. Tai vaikkapa pakistanilaisten miesten oikeudesta kurittaa vaimoansa pienellä kepillä.

Entä shiiojen ja sunnien välinen vihanpito? Saako kelpo koomikko kehiteltyä siitä hersyvää huumoria? Tai muslimien suvaitsemattomuudesta uskonnollisia vähemmistöjä kohtaan muslimimaissa?

Vai olisiko sittenkin niin, että somalitaustainen stand-up viihdyttäjä ei sittenkään uskalla tuoda esille islamin saati jihadismin nurjia puolia, vaan pysyttelee vaarattomissa ja siten myös merkityksettömissä aiheissa? Tai eikö Helsingin Sanomat vain rohkene kertoa niistä?

Jos kumpi tahansa vaihtoehto on totta, pitäisi meillä Suomessa nostaa esille islamin tosiasiallinen vaikutus sananvapauteen ja siinä yhteydessä linjata maamme nopeimmin kasvavan uskonnon asema maamme maailmankatsomuksellisessa kentässä. Onhan joka tapauksessa selvää, että Suomen perustuslaki sisältää määräyksen sekä sanan- että uskonnonvapaudesta. Sekä ihmisten välisestä tasa-arvosta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:


sunnuntai 11. joulukuuta 2016

HS ja IL lobbaavat löysän turvapaikkapolitiikan puolesta

Iltalehti kertoi siitä, kuinka Kemijärven pimeys ja hiljaisuus olivat liikaa Mohammedille, joka palasi Bagdadiin turvallisuusuhista huolimatta. Mies työskentelee irakilaisessa sairaalassa ja kuvaa työtään seuraavalla tavalla: "ajattele nyt tilannetta, jossa käytännössä aseenpiippu ohimolla yrität ensiavussa auttaa haavoittunutta".

Ongelmia irakilaisissa sairaaloissa aiheuttavat militanttiryhmien jäsenet, jotka uhkailevat päästäkseen etuilemaan hoitojonossa. Poliisikaan ei tee asialle mitään, eivätkä etenkään esimiehet, joista Mohammedin mukaan puolet kuuluu militanttijärjestöihin.

Mohammed ei ole mikään sohvaperuna, vaan opiskelee töidensä ohessa insinööriksi. Niinpä hän arveleekin myöhemmin muuttavansa Kanadaan.

Samassa jutussa kerrottiin myös Alin ja Saban perheestä. He olivat lähteneet Irakista, koska heidän kotikaupunkinsa oli shiia-enemmistöinen, mutta palasivat Kauhavalta kotiin kyllästyttyään odottamaan päätöstä vastaanottokeskuksessa. 

Siellä oli kaikki huonosti paitsi vastaanottokeskuksen entinen johtaja. Ja tietenkin lapsi, joka syntyi Kauhavalla. Hänelle he harkitsevat hakevansa Suomen kansalaisuutta. 

* * *

Myös Helsingin Sanomissa kerrottiin Suomesta Irakiin palanneista ihmisistä. 31-vuotias Hamid päätti kertomansa mukaan lähteä Suomeen, koska turvallisuuspalvelun miehet olivat hyökänneet hänen kotiinsa. Maahanmuuttovirasto ei kuitenkaan pitänyt hänen pelkoaan objektiivisesti perusteltuna, vaikka mies HS:n toimittajan arvion perusteella pelkää poliisia vielä Irakiin palattuaankin.

Jutussa kerrottiin myös 25-vuotiaasta Zaidista, joka ei myöskään saanut turvapaikkaa Suomesta. Hän oli Suomessa ollessaan ottanut kännykällään valokuvia, jotka levisivät kuulemma myös suomalaisten keskuudessa. 

Hänen kännykässään on myös video poliisimiehen häistä, joissa räjähti pommi. Zaid ei ole uskaltanut palata kotikaupunkiinsa, koska joutui siellä oman kertomansa mukaan pari vuotta sitten ISIS:in ja myöhemmin shiialaisen asejoukon sieppaamaksi.

HS kertoi samassa jutussa lisäksi 36-vuotiaasta entisestä poliisista ja sotilaskarkurista Murtadhasta, joka kaikista edellä mainituista poiketen on shiia-muslimi. Hän ei kuitenkaan halua asua Etelä-Irakissa, koska siellä ei ole hänen sukunsa tai klaaninsa jäseniä. Niinpä hän on päättänyt jäädä Bagdadiin.

Neljäs jutun henkilökuva oli tehty entisestä poliisista Jamelista. Hän lähti Irakista ISIS:iä ja muita jihadisteja pakoon jättäen siten kotimaansa kiihkomuslimien haltuun. 

Suomesta hän kuitenkin palasi takaisin Irakiin koska mukana ollut poika ei viihtynyt vastaanottokeskuksessa vaan kaipasi äitiään. Nyt miehellä ei ole enää mitään, sillä perhekin on Turkissa.

Tosin miehen kotikaupunki on jo vallattu ISIS:iltä takaisin, mutta alueella saattaa Jamelin mukaan olla vielä sen taistelijoita. Niinpä entinen poliisimies ei uskalla palata sinne vaan lähtisi mielellään uudelleen Eurooppaan.

* * *

Edelle lyhyesti referoimani kaksi lähes samanaikaista juttua jäivät askarruttamaan mieltäni. Miksi ne julkaistiin juuri nyt?

Vastauksen sain HS:n toisesta jutusta. Siinä moitittiin maahanmuuttovirastoa osittain vanhentuneiden toisen käden tietojen käyttämisestä Irakin turvallisuustilanteen arvioinnissa. 

Ja sitten aivan yllättäen paljastettiin, että "Maahanmuuttoviraston on määrä lähiaikoina antaa uusi Irakia koskeva maaraportti. Tuleviin linjauksiin vaikuttaa myös äskettäinen hallinto-oikeuden päätös, joka tulkitsi maatietoa toisin kuin Maahanmuuttovirasto."

Tässä vaiheessa näyttäisi siis siltä, että sekä Iltalehti että Helsingin Sanomat pyrkivät nyyhkykirjoittelullaan vaikuttamaan Maahanmuuttoviraston tulevaan päätökseen. Lisäksi tarkoituksena on epäilemättä vaikuttaa myös taustalla vaikuttavaan äänestysikäiseen Suomen kansaan, joka ei ole valmis ottamaan vastaan lisää irakilaisia.

Tässä tilanteessa on toivottava, että Maahanmuuttoviraston virkamiehet pitävät päänsä kylmänä ja tekevät arvionsa Irakin turvallisuustilanteesta tosiasioiden eikä tunteisiin vetoavien lehtijuttujen perusteella. Tosiasia on, että islamistien valta on sekä Irakissa että Syyriassa heikoilla, joten myös irakilaisten on aika palata rakentamaan kotimaataan. 

Siten myös HS:n ja IL:n toimituksissa olisi hyvä myöntää, että menneiden kauheuksien taakseen jättäminen on ainoa tie palauttaa yli 31 miljoonan irakilaisen elämä jälleen normaaleihin uomiin. Irak on luonnonvaroiltaan äärimmäisen rikas maa, joka olisi valmis nousemaan uuteen kukoistukseen kunhan vain sen asukkaat ymmärtäisivät hellittää hiukan kaikkia muita vastaan suuntautuvasta uskonnollisesta ja maallisesta yhteisöllisyydestään. 

Siksi meidän suomalaisten kannattaa kannustaa kaikkia jihadismia ja muita hirveyksiä paenneita maltillisia irakilaisia palaamaan kotimaahansa täältä, missä heillä ei ole sosiaaliturvaelättiä kummempaa tulevaisuutta. Viemisinä kotimaahansa heillä on malli siitä, kuinka järjestäytynyt yhteiskunta toimii Pohjois-Euroopassa. 

Miksei sitä voisi yrittää soveltaa myös Irakissa? Käytiinhän Suomessakin verinen ja raaka sisällissota heti itsenäistymisen jälkeen, mutta siitä huolimatta kykenimme vain pari vuosikymmentä myöhemmin torjumaan kaikkien yhteistyöllä suurvallan valloitusyrityksen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

lauantai 10. joulukuuta 2016

Edistyksellinen osuuskauppa kompastui punavihreään kuplaan

Sokos teki viime torstaina punavihreän kuplan sisältä katsottuna erinomaisen päätöksen ilmoittaessaan, ettei se enää jatkossa hyväksy tuotevalikoimiinsa aitoja turkiksia tai turkissomisteita. Päätöstä perusteltiin eettisillä syillä.

Myyntijohtaja Juha Thilman sanoi asiasta tehdyssä tiedotteessa, että "meille on tärkeää, että valikoimissamme olevien eläinperäisten tuotteiden ja raaka-aineiden tuotannossa kunnioitetaan eläinten oikeuksia ja huolehditaan eläinten hyvinvoinnista. Eläinten hyvinvointi kiinnostaa myös asiakkaitamme enenevässä määrin, ja olemmekin laatineet asiaan liittyvän tuotelinjauksen, jonka mukaan emme hyväksy valikoimiimme aitoja turkiksia tai turkissomisteita".

* * *

Sokos joutui nopeasti huomaamaan, ettei koko kansakunta jaa punavihreän kuplan arvoja. Tukea tuli kyllä Animalialta, joka otsikoi nettisivunsa kuin taistolaiset 1970-luvulla, "Sokoksen linjaus vie Suomea edistykselliseen suuntaan", mutta Keskustan eduskuntaryhmässä asia nähtiin toisin.

Kansanedustajat Antti Kurvinen ja Mikko Kärnä nimittäin kehottivat välittömästi "kotimaisen teollisuuden puolustajia" boikotoimaan Sokoksen vaateosastoja. Osuuskaupan ratkaisu oli heidän mielestään populistinen ja kaksinaismoralistinen.

Kansanedustajat totesivat, että Suomessa on maailman eettisin turkistuotanto ja että vaikka monien punavihreästä ajattelevien suosima tekoturkisten tuotanto rasittaa ympäristöä ei Sokos-ryhmä nähnyt niissä mitään ongelmaa. Lisäksi suomalaisten olisi hyvä muistaa, että turkisala on metsätalouden lisäksi ainoa maaseudun elinkeino, joka on aidosti kannattava eikä elä tukirahojen varassa. Lisäksi se on merkittävä vientitulojen tuoja ja ihmisten työllistäjä.

Sokoksen linjauksista olivat näreissään myös turkisten tuottajat ja ylipäänsä maaseudulla asuva väestö. Niinpä mm. maataloustuottajien etujärjestö MTK ilmoitti puheenjohtajansa suulla vaativansa Sokokselta anteeksipyyntöä.

Kaiken tämän seurauksena SOK:n kenttäjohtaja joutui jo perjantaina selittelemään tiedotteen sisältöä. Hänen mukaansa Sokos ei ole tehnyt päätöstä, jonka mukaan se kieltäytyisi jatkossa aina myymästä turkiksia eikä edes minkäänlaista linjausta, joka liittyisi mitenkään turkiseläinten kasvatukseen elinkeinona.

Hän kertoi myös, että "Sokos-ketjun tiedotteen asiasisältö on sinänsä oikein, mutta S-ryhmällä ei ole elinkeinosta linjausta. Havaitsimme julkisen keskustelun perusteella, että Sokoksen viestiä ei ole ihan täsmällisesti ymmärretty."

Tämän blogikirjoituksen lukija voi halutessaan kerrata alkuun kopioimani tekstinpätkät tiedotteesta. Niiden perusteella ja jos olisin ilkeä, sanoisin että tässä SOK:n kenttäjohtaja syyllistyi muunnellun totuuden puhumisen lisäksi asiakkaidensa lukutaidon ja ymmärryskyvyn valheelliseen halveksumiseen, mutta en nyt kuitenkaan sano niin koska en ole ilkeä. Sen sijaan totean, että kauppaliikkeiden kannattaisi pysyä lestissään ja jättää politikointi vähemmälle.

Toki S-ryhmä on sikäli vahvoilla, että omistajakunta kattaa valtaosan suomalaisista. Siten ketjua vastaan boikotoiminen on korkean kynnyksen takana. Toisaalta osuusliikkeellä on myös demokratiamaisia piirteitä, kuten edustajiston vaalit.

Tämä turkisepisodi saikin minut päättämään, että seuraavissa S-ryhmän edustajiston vaaleissa tulen äänestämään (elämäni ensimmäisen kerran) - ja mahdollisimman epäpoliittista henkilöä. Suosittelen samaa myös arvoisalle lukijalleni. En kaipaa omistukselleni enää yhtään punavihreää - enkä muunkaan väristä - politikointia, vaan hyvin palvelevaa kauppaa, josta minä ja muut asiakkaat saavat maailmankatsomuksesta riippumatta laadukkaita tuotteita sekä palvelua kilpailukykyiseen hintaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kauppojen aukiolosta
Tuulahdus punavihreästä kuplasta
Aikamme ääri-ilmiöt nousevat punavihreydestä

perjantai 9. joulukuuta 2016

11,5 % Suomen lapsista syntyy ulkomaalaistaustaisille äideille

Helsingin Sanomat kertoi tänään yhden avainluvun joka kertoo Suomen tämänhetkisestä suomalaisuusasteesta. Se on maassamme syntyneiden lasten osuus kaikista lapsista.

Tuo maaginen luku on 11,5 prosenttia - Suomessa syntyi vuonna 2015 sen verran lapsia, joiden äiti on ulkomaalaistaustainen. Tämä tarkoittanee, että vuonna 2022 yli kymmenen prosenttia koulunsa aloittavista lapsista on syntynyt ulkomaalaistaustaiselle äidille.

Jutussa oli toinenkin mielenkiintoinen luku - tai oikeastaan lukupari. Sen mukaan kantasuomalaisäitien keskimääräinen lapsiluku olisi vuoden 2015 syntyvyyslukujen mukaan 1,46. Vastaavasti ulkomaalaistaustaisten äitien lapsiluku olisi 1,65.

Nämä luvut enemmän kuin mitkään muut kertovat siitä, että Suomen väestö on ripeässä muutoksen tilassa. Se ei kuitenkaan kerro kovinkaan paljon tuon muutoksen laadusta.

Sitä varten tulisi käytössä olla vastaavat luvut eri maahanmuuttajaryhmiin jaoteltuina. Lapsiluvusta se toki on - esimerkiksi somalinaisille syntyi vuosina 2009-2012 keskimäärin neljä lasta. Sen sijaan somalilasten osuudesta kaikista vastasyntyneistä en ole huomannut uutisoidun.

Toisaalta tiedämme, että Suomen suurimmat ulkomaalaistaustaisten ryhmät ovat virolaiset, ruotsalaiset ja venäläiset. Vasta heidän jälkeensä tulee suurin humanitaaristen maahanmuuttajien ryhmä eli somalit.

Siten muutoksessa on tuskin kovin merkittävältä osin kyse Suomen väestön afrikkalaistumisesta, vaan pikemminkin pohjoiseurooppalaisten geenien sekoittumisesta. Tilanne kuitenkin saattaa muuttua varsin nopeastikin, mikäli humanitaarisen maahanmuuton virrat ja tulijoiden hedelmällisyys pysyvät merkittävästi muuta väestöä korkeampina.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko ongelma väestönkasvu vai rikastuminen?
Tuulahdus punavihreästä kuplasta
14 vuoden kuluttua Vantaalla asuvista kolmannes on maahanmuuttajia