Miksei työ maistu?

Yleisradio otsikoi aamuisen juttunsa raflaavasti näin: "emme tulisi toimeen ilman heitä: maahanmuuttajat siivoavat sotkumme ja auttavat vessaan". Uskottavahan se on, kun niin kerrotaan. Mutta mitä se tarkoittaa.

Jutun mukaan esimerkiksi SOL-palveluyritys on riippuvainen maahanmuuttajista työvoimana. Niinpä heillä on työvoimassaan peräti 60 eri kansallisuutta, jotka puhuvat yhteensä 42 eri kieltä.

Yritys ei anna listaa työntekijöidensä kansallisuuksista. Epäsuorasti tietoa kuitenkin löytyy sikäli, että SOL on viime aikoina kirjoittanut togolaisesta, bangladeshilaisesta, kiinalaisesta ja virolaisesta työntekijästään. Tämä viitanne siihen, ettei se työllistä juurikaan suurimpia humanitaarisin perustein maahan saapuneita ryhmiä eli irakilaisia tai somaleita.

Jutun mielenkiintoisinta antia oli SOLin palvelupäällikön Heidi Johanssonin vastaus toimittajan kysymykseen kantasuomalaisten haluttomuudesta tarttua yrityksen tarjoamiin työmahdollisuuksiin: "kyllä sitä välillä joutuu ihmettelemään, kun tietää, minkälaiset työttömyystilastot meillä on, että se työnteko ei sitten siltä osin maistu."

Työttömiähän meillä riittää: laskentatavasta riippuen joko 222 000 tai 346 700 kappaletta, joten palvelupäällikön ihmettely on vähintäänkin aiheellinen. Eikä vastaustakaan tarvitse varmaan kovin pitkään etsiä: SOLin tarjoamat työt ovat ikäviä ja huonosti palkattuja. 

Tämän mukaan SOLin siivooja saa keskimäärin 1206 euroa kuukaudessa. Siitä verot ja muut maksut pois niin käteen jäävästä rahasta voi tehdä vertailuja peruspäivärahaan 705 euroa/kk. Ja jos vielä omaa työhistorian saa päälle ansiosidonnaista. Ainakaan siinä tapauksessa SOLin tarjous ei taida monellekaan olla sellainen, josta ei voisi kieltäytyä.

Entä johtopäätökset? 

Ensinnäkin SOLin tapaus osoittaa sosiaaliturvamme tason olevan niin korkea, että se ehkäisee yhteiskunnan tervettä toimintaa, jossa jokainen osallistuu yhteisen hyvän tuottamiseen hankkimalla toimeentulonsa työelämässä. Työttömyysturva ei ole olemassa jatkuvaa elämistä varten, vaan sen tarkoituksena on tarjota väliaikainen pelastus työttömäksi jääneille siksi aikaa, että he löytävät uuden leipäpuun. 

Edelle kirjoittamastani ei voi tehdä muuta johtopäätöstä kuin että suomalaisen työttömyysturvan tasossa olisi oiva säästökohde hallitukselle sen etsiessä sitä kuuluisaa viiden prosentin loikkaansa. Tai ainakin tasapainoa budjetilleen.

Toiseksi tämä osoittaa, että SOL käyttää hyväkseen maahanmuuttajia vetääkseen palveluammattien palkkatason mahdollisimman alhaiseksi. Ellei heitä olisi, tuottaisi SOL yrityksenä vähemmän voittoa, tai ainakin se joutuisi laskuttamaan enemmän siivouspalveluistaan, mikä vaikuttaisi sen kilpailukykyyn. 

Kansantalouden kannalta SOLin voitot tai kilpailutilanne ovat kuitenkin yhdentekeviä. Sen sijaan tärkeää on se, että ilman vähään tyytyviä maahanmuuttajia palveluammattien palkkataso olisi korkeampi ja myös työttömät kantasuomalaiset kiinnostuisivat siivousalan töistä. Tällä taas olisi suuri ja positiivinen kansantaloudellinen merkitys.

Ja kolmanneksi vielä asian hyvä puoli. Työnteko on aivan varmasti parasta kotouttamispolitiikkaa. On siis hienoa, että niin monet maahanmuuttajat ovat löytäneet SOLista kotouttamiskeinon, josta saa vielä palkkaakin. 

Ja hyvän kääntöpuolena on harmiteltava sitä, etteivät kaikista vaikeimmin integroituvat maahanmuuttajaryhmät näytä löytäneen SOLin tarjoamia työpaikkoja, vaan ne menevät muille. Se ei ole yllättävää, eikä paranna näiden ryhmien asemaa eikä tulevaisuutta Suomessa. Oliskohan myös sillä suunnalla tarvetta oman asenteen tarkistamiselle?

Aeimpia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Keski-idän miehet toteuttamassa Kianderin visiota Itävallassa

Demokratian ja korporatismin yhteenotto - kansa maksaa

Hyviä ja huonoja enteitä