perjantai 20. huhtikuuta 2012

Miksi lehdistö halveksii lukijakuntaansa?

Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on päässyt jälleen uutisiin kertoessaan kahden oikeudessa tuomitun raiskaajan nimet. Saapa siis nähdä minkälainen Hakkaraisjahti tästä seuraa. Erottaako eduskuntaryhmä miehen joukostaan, vai asettuuko lopultakin puolustamaan omaansa? Avaimet lienevät Pirkko Ruohonen-Lernerillä.

Sitä odotellessa voidaan pureskella median roolia. Itse jutussa Hakkarainen nimittäin kertoo, että oikeuden asiakirjat ovat julkisia, joten tiedot ovat kenen tahansa saatavissa. Tämän osoittaa sekin, että asiasta oli yksityiskohtaisia tietoja eräällä maahanmuuttajan perustamalla facebook-sivulla ilmeisesti jo kauan ennen Hakkaraista.

Noilla sivuilla levitettiin myös uhria halventavia mielipiteitä, häntä syyllistettiin tapahtuneesta ja itse asiassa koko facebook-ryhmä oli perustettu raiskaajien tueksi (näihin en laita linkkiä, koska sivusto on nyttemmin poistettu ja siitä on käsittääkseni myös tehty rikosilmoitus). Tästä kaikesta ei lehdistö tietääkseni ole hiiskunut sanaakaan.

Hakkaraisen facebook-tekstin nostaminen julkisuuteen herättääkin, jälleen kerran, ihmettelyn lehdistön moraalista. Tarkoitan sitä, että alkuperäisessä raiskausuutisessa ei kerrottu lainkaan tämän törkeän alaikäiseen suomalaiseen tyttöön kohdistuneen raiskauksen liittyvän (ilmeisesti toisen polven) maahanmuuttajiin, joista toinen oli oikeuden pöytäkirjan mukaan tulossa koraanikoulusta.

Näyttääkin siltä, että jutun julkisuuteen nostanut Keskisuomalainen-lehti ja yleisemminkin suomalainen lehdistö kantaa suurempaa huolta rikollisten suojelusta kuin niiden uhreista. Samoin se tuntuu pitävän tärkeämpänä "jeesustella" kansanedustaja Hakkaraisen kertomista tosiasioista kuin kertoa julkisuuteen tiettyyn osaan humanitaarista maahanmuuttoa liittyvästä asenteesta raiskauksia ja naisia kohtaan.

Eipä tämän perusteella näytä myöskään siltä, että suomalaisia toimittajia kiinnostaisi etsiä ratkaisuja siihen, miten suomalainen yhteiskunta saataisiin myös tulevaisuudessa pysymään turvallisena, kuten taannoinen keskustelu poliisien määrärahojen käyttötavoista osoitti. Tärkeämpää näyttää olevan kaiken maahanmuuttoon liittyvän kritiikin vaimentaminen ja sen ongelmista kertovan faktatiedon pimittäminen suomalaisilta.

Haluaisinkin tämän kaiken jälkeen kysyä, miksi lehdistömme halveksii näin syvästi lukijakuntaansa?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ulkomaalaisperäisen rikoskierteen seurauksista Suomessa
Köyliöläisen kunnanvaltuutetun möläys ja Jytky
Linnanmäki

JK Lopuksi toivotan uhrille jaksamista, ja voimaa kestää edessä oleva julkinen jauhaminen. Kaiken sen keskellä toivon hänen muistavan, että hän on tähän kaikkeen täysin syytön ja ainoita syyllisiä ovat rikoksen tehneet maahanmuuttajat, joiden suojelusta toimittajat näyttävät kantavan huolta, mutta onneksi ei sentään eduskunnan sylykykupin paikalle nostettu Hakkarainen.

16 kommenttia:

  1. Minä taas luulen, että Hakkaraisella jeesustelu on median tapa tuoda tämä asia nettikeskustelusta laajempaan julkisuuteen. Eihän media muuta voi - ei se voi mennä kertomaan, että tuomiolauselma leviää netissä (koska uhriakin on ajateltava), eikä se toisaalta voi enää palata joukkoraiskauksesta uutisointiinkaan. Niinpä sen on tuotava asia esiin kautta rantain, osoittelemalla sormella Hakkaraista ja toivomalla, että kansalaiset kiinnittävät huomiota itse asiaan.

    VastaaPoista
  2. OIkeaa politiikkaa, kiitos!21. huhtikuuta 2012 klo 10.38

    Kiistatonta Hakkaraisen ja yleistäen useimpien perussuomalaisten tapauksessa on politiikan rappeutuminen. Itse lainvalmistelu ja eduskuntatyö on jäänyt pahasti useimmilla kohuedustajilla taka-alalle ja ulostulot erilaisissa medioissa ovat pääosassa. En muista kuulleeni kertaakaan Hakkaraisen arvostelevan yksityiskohtaisesti hallituksen politiikkaa. Voidaan kysyä, pystyisikö Hakkarainen ja kumppanit toteuttamaan paremmin maahanmuuttoasioihin kohdistuvaa valistustyötä, jos he voisivat vapautua kansanedustajan työn rasitteista? Ääni Hakkaraiselle vaikuttaa olevan tällä hetkellä vain avoin valtakirja Soinille.

    VastaaPoista
  3. Toisaalta julkaisemalla tuollaista, media saa ihmiset kiinnostumaan tapauksesta ja ottamaan selvää tekijöiden maahanmuuttajataustasta.
    Fiksua sensuurin kiertoa vai typeryyttä ?

    VastaaPoista
  4. Ehkä tanskalaiset toimittajat ovat enemmän kiinnostuneita kansalaisten turvallisuudesta. Tai ainakin rakastavat totuutta enemmän kuin monikulttuurisuutta. Viime aikoina sekä Berlingske Tidende että Ekstra Bladet ovat käyttäneet paljon palstatilaa ulkomaalaisten rikollisten tekosten ruotimiseen. Kasper Støvring totesi (BT 20.4.12)Tanskan vielä muutama vuosi sitten olleen turvallinen ja rauhallinen maa, vähitellen väkivaltarikokset ovat lisääntyneet. V. 2011 ilmoitettiin 841:stä katuryöstöstä Kööpenhaminassa, se oli 30% enemmän kuin edellisenä vuonna.

    Väkivallasta on tullut Tanskan yhteiskunnan vakava ongelma. Muutamia vuosia sitten asuntomurrot ja veitsen tai ampuma-aseen avulla tehdyt katuryöstöt olivat täysin tuntematon ilmiö Tanskassa. Nyt sekä Itä-Euroopasta tulleet rikolliset että arabi- ja afrikkalaistaustaiset maahanmuuttajat syyllistyvät enenevässä määrin ryöstelyyn ja muuhun väkivaltaan. Tilastojen mukaan nuorisorikollisuudesta 75% on maahanmuuttajien jälkeläisten tekemää.

    Kaiken lisäksi on aivan selvää, ettei maahanmuuttovaltaisten asuinalueitten rikollisuus tule päivänvaloon kuin pieneltä osaltaan. Støvring esittää Britanniaan viitaten asiantuntijoitten lausuntoihin perustuvan luvun Britannian vankien taustasta. Britannian asukkaista 12% on muslimeja, vangeista 60%.

    Kun vasemmistohallitus nyt Tanskassa löysää maahanmuuttopolitiikkaa, on ihan varmaa, että myös rikollisuus lisääntyy. (Støvring, Vold og kriminalitete bland udlændinge).

    VastaaPoista
  5. Jengi ja lehdistö missaa jotakin oleellista tässä.

    Meillä on vihdoinkin julkisuudessa nähtävissä miten raiskauksissa syyllisyys punnitaan ja rangaistukset jaetaan. Mitä tekee lehdistö? No tietenkin suhtautuu tuomioon kuin johonkin kiellettyyn kirjaan. Pistää vituttamaan tämän maan toimittajat.

    No niin. Itse asiaan: syyllisyys todettiin melko heppoisin perustein ja luulen, että hoviin mennään. Käytänössä rangaistukset annettiin raiskauksesta vaikka on selvää, että rikos oli törkeä raiskaus. Tähän on myös hyvä syy: näyttökynnys ei olisi millään ylittynyt törkeässä raiskauksessa, mutta koska pelkkä raiskaus on pienempi paha myös näyttökynnys on matalampi, joten voidaan antaa tuomio pelkän tytön kertoman perusteella.

    Itselleni oikeuden uskoma versio tapahtumista on epäuskottava. En pysty uskomaan, että kaksi 15-vuotista kundia saisi nallin palamaan "liikuttelemalla penistään edestakaisin" jonkun vasten tahtoisen mimmin suussa. Tässä on myös syytä ottaa huomioon, ettei heillä ole havaittu taipumusta väkivaltaisuuteen ennen tai jälkeen väitetyn raiskauksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 1. Ei ole mitenkään selvää että kyseessä olisi ollut törkeä raiskaus. Törkeässä raiskauksen ehdoista täyttyy se, että teon teki usea (tässä tapauksessa 2), mutta rikoslaissa vaaditaan lisäksi että teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

      Toki on sanottava että minunkin mielestäni tuomion olisi pitänyt tulla törkeästä raiskauksesta. Oikeus oli liian hellämielinen, koska ilmeisesti halusi välttää ehdotonta vankeusrangaistusta (törkeän raiskauksen minimirangaistus on 2 vuotta, jota ei voi suorittaa ehdollisena).

      2. Todisteina oli tytön oman lausunnon lisäksi todistajanlausunto ruhjeista hänen polvissaan tapahtuman jälkeen, jotka sopivat tytön kertomukseen; ruhjeista on lisäksi olemassa valokuva. Lisäksi oli todistajanlausunto jonka mukaan tyttö oli ollut tuomittujen seurassa tekoajankohtana tekopaikan lähellä. Lisäksi on olemassa tytön hoitokertomus (terapeutin kirjoittama).

      Poista
    2. Todisteet viittavat seksiin (ruhjeet polvissa ja tuomittujen paikallaolo) eivät raiskaukseen. Lisäksi teraputin kertoma on käytännössä tytön kertomaa.

      Kuten sanottua, tuomio tuli käytännössä tytön kertoman perusteella ja noin heppoisilla perusteilla ei ketään voi tuomita vankilaan. Jotta saataisiin edes jokin tuomio, niin siksi tavallinen raiskaus.

      Poista
    3. Harva viitsii vapaaehtoisessa seksissä hankkia polviinsa ruhjeita, jotka ovat paitsi kipeitä myös näkyviä. Kun polviin rupeaa sattumaan, normaali-ihminen vaihtaa asentoa ja/tai paikkaa ennen kuin polviin ehtii tulla varsinaisia ruhjeita.

      Eräänlaisena todisteena olivat myös tuomittujen kertomukset, jotka olivat, paitsi ristiriitaisia, myös muuttuivat ajan myötä kun tuomituille selvisi ristiriitaisuus. Tytön kertomus on tuomiolauselmasta päätellen ollut alusta pitäen sama, ristiriidaton ja yksityiskohtainen.

      Poista
    4. "En pysty uskomaan, että kaksi 15-vuotista kundia saisi nallin palamaan "liikuttelemalla penistään edestakaisin" jonkun vasten tahtoisen mimmin suussa."

      Miltä planeetalta sinä oikein olet kotoisin? Kyllä 15-vuotias äijä saa nallin palamaan jo pelkästä naisen ajattelemisesta.

      Kuten joku toinen anonyymi jo edellä mainitsi on kuvatun kaltaisten ruhjeiden saaminen normaalissa seksissä epätodennäköistä. Lisäksi on äärimmäisen epätodennäköistä, että tyttö olisi normaalista seksistä saanut niin valtavan morkkiksen, että käytös olisi muuttunut kuvatulla tavalla (josta siis on useiden todistajien kertomukset).

      Toisekseen tuon tuomiolauselman mukaan ainakin toinen näistä tuomituista oli jopa myöntänyt teon, joten ei tässä ole kertakaikkiaan mitään epäselvää. Ihmeellistä on ainoastaan olematon tuomio. Tämä ns. oikeuslaitoksemme on pelkkä huono vitsi. Oman käden oikeus alkaa olla ainoa todellinen oikeus tässä maassa.

      Poista
    5. Hyvä toinen anonyymi,

      todistat ensin alkuperäisen väitteeni todeksi ja samaan aikaan olet ymmärtämättä sitä.

      Alkuperäinen väiteeni oli, että tuomio on niin pieni juuri sen takia, että näytössä joudutaan nojautumaan viistasteluun.

      Hieman rautalankaa: Itse rikoksen todisteina käytetty näyttö on hatara. Sinä ja anonyymi kaverisi todistatte tämän avaamalla näyttöä: Todistaaksenne rikoksen joudutte selittelemään oletettujen polviruhjeitten luonnetta ja vetoamaan ihmisten tapaan harrastaa seksiä. Ja niin edelleen. Käytännössä teillä ei ole kunnon todisteita.

      Rautalanka jatkuu: Oikeudessa on periaate, että mitä suurempi rangaistus, sitä vakuuttavampi näyttö sitä varten vaaditaan. Tässä tapauksessa näyttö ei olisi riittänyt tuomioon törkeästä raiskauksesta. Sitä varten, ja ainoastaan sitä varten, rikokseksi on valittu pelkkä raiskaus. Siitä annettavat rangaistukset ovat riittävän lieviä, että pelkät aihetodisteet riittävät.

      --
      Jari

      P.S. Puhutko sinä muuten edes samasta rikoksesta, kun väität toisen tuomitun myöntäneen teon? Tuomion riveillä 588-589 lukee "Syyksilukemista ei lähtökohtaisesti voida perustaa yksistään asianomistajan kertomuksen varaan, kun syyte kiistetään."

      Poista
    6. Käräjätuomari ja lautamiehet eivät mitä todennäköisimmin antaneet lievempää tuomiota näytön "vähäisyyden" takia. Heillä ei olisi ollut siinä mitään voitettavaa. Vakava rikos edellyttää enemmän näyttöä kuin lievä, mutta ei ole olemassa mitään yksiselitteistä kriteeristöä sille kuinka vahva näytön tarvitsee mihinkin tuomioon olla. Törkeistä raiskauksista on tuomittu (ja edelleen tuomitaan) ihmisiä pelkästään uhrin kertomuksen perusteella. Esimerkiksi monia vuosia sitten tapahtuneista, tekohetkellä alaikäisiin kohdistuneista törkeistä raiskauksista ei tavallisesti muuta näyttöä olekaan kuin uhrin kertomus. Jos puheena olevan tapauksen tuomitut olisi tuomittu törkeästä raiskauksesta, ei tuomarille ja lautamiehille siitä olisi tullut mitään seurauksia. Tuomio olisi voitu kumota hovioikeudessa (niin kuin se voidaan periaatteessa kumota nytkin, jos joku valittaa hoviin), mutta se on ihan arkista eikä olisi horjuttanut tuomarin tai lautamiesten mainetta tai uraa millään tavalla. Jos sinulla on esittää, mitä kielteisiä seurauksia tuomarille ja lautamiehille olisi koitunut jos he olisivat langettaneet tuomion törkeästä raiskauksesta (verrattuna siihen että he langettivat tuomion tavallisesta raiskauksesta), olisin kiinnostunut kuulemaan.

      Niinpä hypoteesi ehdottoman tuomion välttämisestä tekohetkellä alaikäisten tuomittujen kohdalla on uskottavampi.

      Uhrin kertomus ei muuten ole mikään heppoinen näyttö, jos rikos on todella tapahtunut. Kuulusteluteknisin keinoin voidaan päästä riittävään varmuuteen siitä, puhuuko uhri totta varsinkin käsiteltävänä olevan kaltaisessa tapauksessa, jossa rikoksesta oli kulunut rikosilmoituksen tekohetkellä suhteellisen vähän aikaa.

      Mitä näytön avaamiseen tulee, se on ihan normaalia juridista päättelyä. Harva todiste sinänsä kertoo mitä on tapahtunut; yleensä tarvitaan jonkinasteista loogista ja todennäköisyyksiin pohjautuvaa päättelyä kertomaan minkälaisia tapahtumien kulkuja todiste tukee ja millaisia se ei tue. On tavallista, että ihminen yrittää vapaaehtoisessa seksissä välttää esimerkiksi polviensa vahingoittumista, joten hypoteesi vapaaehtoisesta seksistä ei ole uskottava ruhjeiden takia. Uhrin kertomus ruhjeiden syntytavasta on sen sijaan uskottava, koska kuvatunlaisesti fyysisesti pakotettaessa polvet voivat hyvinkin vahingoittua.

      Poista
  6. Julkisuudessa on yksi olennainen juttu:

    Median yhteiset sopimukset pyrkivät suojelemaan syyttömiä, läheisiä ja sivullisia. Siksi heitä paljastavia nimiä ei julkaista. Alaikäisiä on aina suojeltu toivossa, että he siitä paranisivat ennen kuin maine menee lopullisesti ja seuraa elinikäinen vankilakierre.

    Nyt kun kaikki vanhat hyvät tavat ja sopimukset kyseenalaistetaan, on päätettävä, kenen nimiä julkaistaan, kenen ei. Kaikkia on kohdeltava samalla tavalla, rotuun katsomatta.

    Julkaistaanko kaikkien äidin raiskanneiden isien nimet? Julkaistaanko siskonsa raiskanneen valkoihoisen alaikäisen nimi (tunnen tapauksen)? Julkaistaanko kaikkien nimet, jotka ovat saaneet vähemmän kuin vuoden vankeustuomion, ehdollisen tai ehdottoman? Kysymyksiä riittää runsaasti.

    Julkisen Sanan Neuvosto JSN varmaan alkaa pohtia asiaa. Keskusteluun sopii osallistua.

    VastaaPoista
  7. Hyviä pointteja. Maahanmuuttopolitiikan päätöksenteon kannalta tulisi lähinnä tuoda esiin rikokentekijän tausta. Nimellä ei niinkään ole merkitystä; enkä olisi suonut niiden tulevan esiin tässäkään puheena olevassa tapauksessa. Olen itse asiassa taipuvainen näkemään myös niin, että mikäli tekijöiden etninen tausta olisi alun alkaen uutisoitu, ei Hakkarainen tai kukaan muukaan olisi vienyt (sinänsä julkisia) nimiä kaikkien nähtäville.

    VastaaPoista
  8. Mielenkiintoista nähdä julkaiseeko mitkään muut suomen lehdet Uudessa Suomessa tänään ilmestynyttä juttua.

    http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/121997-juutalaisviha-karjistyi-malmossa-%E2%80%93-barack-obama-reagoi

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.